Werstas

"Yliopiston kuppilassa oli kyllä Tampereen opiskelijatuen (nykyisen Juveneksen) ruokala. Ruoka ei ollut tuettua, vaan melko kallista", Tampereen kaupungin kansainvälisten asioiden päällikön virasta eläkkeelle jäänyt Pertti Paltila sanoo.

Opiskelijatuen opiskelijoille edullista ruokaa tuottavia ravintoloita on ollut Tampereella vuodesta 1961, mutta Paltilan kaipaama opiskelijaruokailun tuki tuli käyttöön vasta vuonna 1979.

Viivästykseen vaikutti se, että Suomen ylioppilaskuntien liitto ajoi pitkään opintotuen korottamista niin suureksi, ettei muita tukimuotoja tarvita, eikä keskittynyt ateriatuen ajamiseen. Kansaneläkelaitos maksaa ateriatuen muodossa osan jokaisesta opiskelijalounaasta opiskelijaravintoloille.

Paltila aloitti julkisoikeuden opintonsa Tampereen yliopiston edeltäjässä Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa vuonna 1965 ja opiskeli vuoteen 1972 asti. Paltila oli jo opiskeluaikanaan naimisissa, joten hän söi vaimonsa kanssa yleensä tavallista kotiruokaa kotonaan niin päivällä kuin illallakin. Ensimmäinen lapsi syntyi 1967.

"Perheellisenä kaikessa joutui säästämään. Opiskelin velaksi, koska ei ollut opintorahaa ja vaimolla oli pieni palkka. Opiskelijat laittoivat opiskelijabokseissaan ruokaa mahdollisimman halvalla."

1960-luvulla Opiskelijatuen opiskelijaravintoloiden toimipisteet lisääntyivät korkeakoulujen hajautuessa ympäri kaupunkia. Opiskelijatuella oli vuosikymmenen lopulla myös kahvilat Laukontorilla ja Kaupin vesitornissa. Opiskelijatuki kokeili anniskeluravintolatoimintaa 1970-luvun puoliväliin asti, jolloin lama teki toiminnasta kannattamatonta.

Vielä 1970-luvulla Opiskelijatuen ravintoloissa lihat kannettiin kokonaisina ruhonosina keittiöön, jossa ne paloiteltiin huoneenlämmössä. Perunat, lantut, porkkanat ja muut juurekset tulivat multaisina suoraan maatiloilta. Aterioiden tuoreita kasviksia olivat ainoastaan porkkana- ja lantturaaste.

1970-luvun lopussa alettiin nostaa raaka-aineen jalostusastetta, jolloin lihat tilattiin valmiiksi kuutioituna, juurekset pestyinä ja kalat fileoituna. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa kiinnostus terveellisempään ruokaan alkoi herätä. Ruokalistalle tuli ensimmäistä kertaa tuoreita raaste-sekoituksia, mikä noteerattiin suurena uutisena Yliopistouutisissa.

"Opiskelijaruoka oli varsin monipuolista ja ravitsevaa, sillä vihanneksiakin oli. Rahan arvo oli toinen, mutta lounas maksoi ehkä noin 6-8 markkaa. Opintorahaa ei ollut, eikä laina riittänyt elämiseen, joten kävin töissä", tiedotusoppia vuosina 1970-1985 opiskellut kansanedustaja Mikko Alatalo muistelee.

Hän teki iltaruoaksi yleensä taloudellista ruokaa kuten makaronilaatikkoa, lasagnea, munakkaita tai lihapullia opiskelijakämpässään Domuksella ja kokkaili välillä kämppiksensä kanssa. Pitsa ja hampurilaiset eivät olleet vielä suosittuja, eikä uusavuttomuutta ollut vielä ilmiöksi asti, vaikka einekset olivat tulleet kauppoihin.

"Säästäminen oli kylläkin suhteellista, koska viikonloppuna olueen saattoi mennä moninkertaisesti rahaa", Alatalo naurahtaa.

Alatalo ei syö päivällä koskaan raskaasti, vaikka eduskunnassa olisi tarjolla monen ruokalajien lounaita.

"Syön yleensä illalla, kuten muutkin taiteilijat, ja päivällä syön vain pienempiä paloja. En ole koskaan syönyt isoa lounasta, jossa olisi alku-, pää- ja jälkiruoka."

Alatalon suosima Tillikka-ravintola ei ollut 1970-luvulla niin hieno ravintola kuin nykyisin.

"Ikimuistoisesti jäi mieleen, kun hyvän ystäväni Juicen kanssa söimme pyttipannua Tillikassa. Pyttipannussa oli lihanpaloja välissä. Juice kutsui niitä elefantin esinahaksi."

Aviisi selvitti opiskelijalounaiden eroja numerossaan 20.?tammikuuta 1988. Toimittaja Gilbert Granholm tiivisti opiskelijalounaiden ominaispiirteet: "Ateria näyttää työssäkäyvän normaalilounaalta. Tavallisesta lounaasta sen kuitenkin erottaa pienempi energiamäärä ja huomattavasti alhaisempi hinta."

Granholm kiinnitti huomiota siihen, että opiskelijaravintoloihin oli pitkät jonot, ruoka oli usein kylmää ja Päätalon ruokalassa tuolitkin heiluivat.

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen
Kuva: Aviisin arkisto / Gilbert Granholm

Lähteet: syl.fi, juvenes.fi, kela.fi