Homohistorian havinaa Werstaalla

Tampereen Työväenmuseo Werstaalle avattu Hilpeys ja ennakkoluulo on sateenkaarenkirjava näyttely seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämästä Suomessa. Historian kaaret ja henkilökohtaiset muistelot kulkevat näyttelyssä rinnakkain iloisessa sekamelskassa. Ihmisoikeuskamppailusta ja homojen arjesta kertovat videot, nykytaideteokset, kattavat infotaulut ja vapaaehtoisten antamat tavaralahjoitukset.

Näyttelyn aineisto on vanhimmillaan peräisin 70-luvulta, jolloin homoseksuaalisuus dekriminalisoitiin Suomessa. Korkeimman oikeuden edustajien ja kirkon vuoksi eduskunta kuitenkin lisäsi lakiin kehotuskiellon, jolla pyrittiin estämään julkiset ehdotukset samaa sukupuolta olevien väliseen haureuteen. Homoseksuaalisille teoille määrättiin myös korkeammat suojaikärajat, eikä homoutta poistettu sairausluokituksesta ennen vuotta 1981.

Moni toki toteutti seksuaalisuuttaan jo aiemmin, mutta kaapista ulkona oleminen oli mahdollista vain harvoille hyväosaisille. 1980-luvun AIDS-epidemia ei helpottanut vähemmistön tilannetta. Homorutoksi leimattu tauti vei monta nuorta miestä hautaan. Epätietoisuus lisäsi syrjintää ja pelkoa, joten monen kaapin ovet pysyivät kiinni.

1990-luvulla tv-sarjoihin ilmestyi homohahmoja. Vaivihkainen asennemuutos alkoi tuottaa tulosta myös poliittisesti. Kehotuskielto poistettiin vuonna 1999, ja 2000-luvun puolella saavutettiin lukuisia erävoittoja: yhdenvertaisuuslaki, mahdollisuus parisuhteen rekisteröintiin ja perheen sisäiseen adoptioon.

Tällä hetkellä suurin julkinen kuhina pyörii tasa-arvoisen avioliittolain ympärillä. Samalla aktivistit herättelevät keskustelua sukupuolen moninaisuudesta, esimerkiksi transsukupuolisten pakkosterilisaatiosta.

Homohistoriasta väitöskirjan tehnyt akatemiatutkija Tuula Juvonen osallistui näyttelyn suunnitteluun ja teemojen valitsemiseen. Pyrkimyksenä oli koota yhteen sellaista lesbo-, homo-, trans- ja bi-aineistoa, joka on aiemmin jäänyt näkymättömäksi.

Werstas järjesti jo vuonna 2005 suppeamman homohistoriaa käsittelevän Vaarin paketti ja sateenkaarinappi -näyttelyn. Tällöin kokoelma vei tilaa vain muutamaan vitriiniin. Vaikka näyttely ei käsitellyt seksiä lainkaan, onnistui se silti kuohuttamaan tunteita, ja jotkut halusivat jopa kieltää sen kokonaan.

"Ensimmäisen näyttelyn tarkoituksena oli hätyytellä ihmisiä ajattelemaan, että lesbot ja homot voisivat kuulua museoihin ja kannustaa tekemään näyttelyesinelahjoituksia", Juvonen kertoo.Â’

Tällä kertaa vihaisen palautevyöryn sijaan näyttelylle on sadellut kiitoksia.

Pirkanmaan Setan avustama, kymmenen vuotta käynnissä ollut keräys jatkuu edelleen vilkkaana. Lahjoituksia on saatu kaikkialta Suomesta. Kun Hilpeys ja ennakkoluulo suljetaan, jatkaa Werstas aineiston kerryttämistä. Näyttelyn toivotaan lähtevän kierrokselle myös muihin museoihin.

"On tärkeää muistaa, että kaikissa museoissa ja arkistoissa on tämän aihepiirin materiaalia. Kyse on siitä, kuinka hyvin niitä osataan etsiä, ja ennen kaikkea siitä, kuinka hyvin niitä tohditaan nostaa näkyville", Juvonen kommentoi.

Hilpeyden ja ennakkoluulon rikas kokoelma perehdyttää aiheesta vähemmän tietävän hyvin lähihistoriaan. Asiantuntijoiden uteliaisuuden tyydyttävät tarinat ja taide, joiden omakohtaisuus tekee näyttelystä liikuttavan kokonaisuuden.

Hilpeys ja ennakkoluulo-näyttely on avoinna tiistaista sunnuntaihin 18.8.2013 asti. Museoon on vapaa pääsy.

Leena Pihkala