Yliopistot ensi vuonna irti valtiosta

Kiistelty uusi yliopistolaki meni läpi eduskunnassa ennakoidun suunnitelman mukaisesti juhannusviikolla. Laki astuu voimaan jo ensi vuoden alussa, jolloin kaikki Suomen yliopistot irtautuvat oikeudellisesti valtiosta joko julkisoikeudellisiksi yliopistoiksi tai säätiöyliopistoiksi.

"Uuden lain kanssa on tietysti elettävä. Toivottavasti se lisää yliopiston autonomiaa", Tamyn koulutuspoliittinen vastaava Mirva Tossavainen sanoo.

Säätiöyliopistoja tulee kaksi: Aalto-yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Kaikki muut yliopistot muuttuvat julkisoikeudellisiksi yliopistoiksi. Koska yliopistot poistuvat valtion suorasta alaisuudesta, henkilökunnan virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi.

Lakiin tuli vielä viime tingassa muutoksia, koska perustuslakivaliokunta vaati niitä toukokuussa antamassaan lausunnossaan. Ilman muutoksia uusi laki olisi ollut valiokunnan mukaan perustuslain vastainen.

Merkittävimmät viime hetken viilaukset koskevat yliopistojen hallituksia. Muutokset ovat yliopistojen toivomia, sillä uudessa laissa eniten vastustusta on herättänyt vallan kapeneminen.

Vielä keväällä yliopistolakiluonnoksessa luki, että julkisoikeudellisen yliopiston hallituksessa on oltava puolet yliopistoyhteisön ulkopuolisia jäseniä ja puheenjohtajan olisi pitänyt olla myös ulkopuolinen. Lain läpimenneessä versiossa vähintään 40 prosenttia jäsenistä tulee olla yliopistoyhteisön sisältä. Muutosten myötä säätiöyliopistoissakin yliopistoyhteisö saa itse valita hallituksensa.

"Toivottavasti löydetään ulkopuolisiksi jäseniksi henkilöitä, jotka kehittävät akateemista yhteisöä yliopiston ja opiskelijoiden kannalta oikeaan suuntaan", Tossavainen sanoo.

Uudessa laissa ei suoraan taata opiskelijoille kolmannesta yliopiston hallituksen paikoista professorien ja muun henkilökunnan rinnalla. Ei edes muutosten jälkeen. Tämä oli monille opiskelijajärjestöille, kuten Tamylle, pettymys. Tamy yrittää nyt vaikuttaa siihen, että hallitus muodostettaisiin sopivankokoiseksi, jotta nykyinen kolmikanta säilyisi.

"Toivottavasti hallitukset muodostetaan niin, että kaikki ryhmät olisivat tasapuolisesti edustettuna eli että otettaisiin myös opiskelijat huomioon. Yhteistyö on ollut kaikkia hyödyttävää, joten toivomme, että se jatkuu aikaisemman kaltaisena", Tossavainen sanoo.

Lakimuutos sisältää myös opiskelijajärjestöjen jyrkästi vastustaman lukukausimaksukokeilun Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille. Lievennyksenä lakiin on kirjattu, että eduskunta sitoutuu arvioimaan maksukokeilun onnistumista.

Hertta-Mari Kaukonen

Uusi yliopistolaki

- Yliopistot muuttuvat valtion tilivirastoista itsenäisiksi oikeushenkilöiksi.
- Yliopistojen määrä vähenee, koska osa yliopistoista yhdistyy.
- Yliopistot saavat edelleen perusrahoituksensa opetusministeriöltä, mutta saavat luvan hankkia yksityistäkin lisärahoitusta itse.
- Opetus säilyy maksuttomana suomalaisille. Maksullisuutta kokeillaan englanninkielisissä maisteriohjelmissa Euroopan unionin ja talousalueen ulkopuolisille opiskelijoille.