Opinto-oikeutta rajaava lakiesitys etenee kohti eduskuntaa

Yliopisto-opintojen aikaa rajaavan lain valmistelu etenee. Opetusministeriö lähetti esityksensä elokuussa lausunnoille yliopistoihin, eri ministeriöihin ja Suomen ylioppilaskuntien liittoon.

Uudistus herättää edelleen laajaa vastustusta akateemisessa maailmassa. Suurin osa yliopistoista ei kannata opetusministeriön mallin mukaista rajaamista, ja myös ylioppilaskuntien liitto SYL vastustaa rajauksia.

"Kauhean monimutkainen järjestelmä", kommentoi Tampereen yliopiston rehtori Krista Varantola.

"Tällä halutaan tehdä yliopistosta toinen lukio", siunailee Tamyn hallituksen puheenjohtaja Laura Granat.

Esityksen ydin on säilynyt ennallaan keväästä. Opiskelija voi opiskella kaksi vuotta tavoiteaikaa pidempään; poissaolevaksi voi ilmoittautua kahtena vuonna; aikarajan ylityttyä yliopistolta voi anoa jatkoaikaa.

Käytännössä tavallista maisterintutkintoa varten voisi aktiivisesti opiskella seitsemän vuoden ajan.

"Turhaa työtä
teettävä järjestelmä"

Tampereen yliopisto sorvaa lausuntonsa hallituksen kokouksessa lokakuun ensimmäisenä päivänä. Rehtori Varantolan mukaan keskustelut ovat olleet vasta alustavia, mutta "käytäväpuheissa esitys ei ole kerännyt kannatusta".

Varantolan mukaan esitys lähtee lyhentämään opiskeluaikoja väärällä tavalla: oikea tapa olisi opintojen tukeminen, ei kontrolli. Hänen mukaansa esityksen mukainen opintojen edistymistä seuraava järjestelmä teettäisi turhaa työtä yliopistoilla.

Varantolan mielestä esitykseen tuntuu sisältyvän ajatus siitä, että opiskelijat pitäisi hätistellä opiskelijaelämästä todella opiskelemaan.

"Se on suoraan sanottuna vähän loukkaavaa."

Hän myös arvioi, että esityksen idea on kaiken päätteeksi vesitetty lisäämällä yliopistoille vapaat kädet jatkaa opiskelijoiden opintoaikaa.

"Vähän sellainen esitys, jossa lopussa todetaan, että ryynimakkarakin on vihannes."

Lakiesitys
käsittelyyn syksyllä

Opiskelijat ovat vastustaneet tiukasti opintojen ajallista tai määrällistä rajaamista. Tamyn Laura Granatin mukaan esitys nollaisi viime vuosina opintojen tukemiseksi tehdyt uudistukset, kuten henkilökohtaisen opintosuunnitelman, tutkintorakenneuudistuksen ja opintoviikon työmäärän yhdenmukaistamisen.

"Kaikkein raivostuttavinta on, että parin kolmen viime vuoden aikana on tehty paljon töitä, jotta asiat saataisiin kohdalleen. Kaikki se ollaan nyt tuhoamassa järjettömällä uudistuksella", hän sanoo.

SYL on kiinnittänyt huomiota siihen, että rajoituksilla voisi toteutuessaan olla vaikutuksia sukupuolten ja eri alojen välisen tasa-arvon toteutumiseen. Lain tasa-arvovaikutuksia ei ole kuitenkaan selvitetty, vaikka hallitus on itse kannattanut sukupuolivaikutusten arvioimista lakeja säädettäessä.

"Kummallista on, että näin isoja yhteiskunnallisia muutoksia aiheuttavaa esitystä ei laiteta samanlaisen prässin läpi", SYL:n hallituksen puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto sanoo.

Opetusministeriö on pyytänyt lausunnot syyskyyn loppuun mennessä, jonka jälkeen lakiesitys tuodaan eduskunnan käsittelyyn. Jos laki hyväksytään, se koskee syksyllä 2005 aloittavia opiskelijoita.

Arkadianmäellä käsitellään syksyllä myös opintotuen muutoksia, joilla halutaan painottaa lainanoton merkitystä opintotuessa. Opetusministeriön työryhmän on määrä selvittää lokakuun loppuun mennessä, miten muutoksiin sisältyvä lainan verovähennysoikeus käytännössä toteutettaisiin.