Kielten kurssien määrä on romahtanut

Kielikeskus ei järjestä tänä syksynä käytännössä ollenkaan tuntiopetusta säästösyistä, joten kielten opetus on vähentynyt dramaattisesti. Ensimmäisessä periodissa aloitti tänä vuonna 98 opetusryhmää, kun viime vuonna niitä oli vielä 172. Kielikursseille pyrki 4094 opiskelijaa, mutta valituksi tuli vain 58 prosenttia. Viime vuonna pääsyprosentti oli vielä 70 prosenttia. Humanistien kielikursseille pääsyprosentit ovat kaikkein kehnoimpia.

"Kielikeskuksen huono tilanne vaikeuttaa opiskelua ja tutkinnon kasaan saamista. Kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta heikentää se, että juuri muuta englanninkielistä kielten opetusta ei ole jäljellä kuin suomi vieraana kielenä", Tamyn kansainvälisten asiain sihteeri Katri Suhonen sanoo.

Näin ei saisi olla. Uuden yliopistolain mukaan opetus pitää järjestää siten, että tavoiteajassa valmistuminen on mahdollista. Kandin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta ja pakolliset kielikurssit kuuluvat lähes poikkeuksetta kandivaiheen opintoihin. Jos siis tutkintoon pakollisena kuuluvia kielikursseja ei pääse suorittamaan kolmantenakaan opiskeluvuotenaan, yliopisto rikkoo upouutta lakia!

Rehtori Katja Holli ihmettelee miksi Kielikeskus kärsii tasapuolisesti kaikilta yksiköiltä leikatusta budjetista näin paljon.

"Eikö ole vähän vaikea käsittää, että jos rahoitus vähenee kolme prosenttia, niin kurssitarjonta vähenee yhden kolmasosan? Tämä ei ole tietenkään kielikeskuksen vika, mutta rakenteessa on jotain pielessä ja se vaatii selvittämistä. Pelkkä rahan lisääminen ei ole tässä riittävä ratkaisu", Holli kertoo.

Tavoitteellinen opiskelutahti on laskennallisesti 60 opintopistettä vuodessa, jolloin valmistuu kandiksi kolmessa vuodessa. Kielikeskuksen kursseille pääsyn mittarina on opintopistesaldo. Jos vaadittu opintopisteraja on yli 150 opintopistettä, mallikkaasti opiskellut opiskelija ei pääse kurssille vielä kolmantena keväänäkään. Kuitenkin tällä hetkellä opintopisteraja on muutamalle kielikeskuksen pakollisena tutkintoon kuuluvalle kurssille jopa 160 opintopistettä, mutta melko tyypillisesti 130-140.

"Aletaan olla sillä rajalla, että tavoiteaika voi olla hyvin lähellä kurssille päästessä. Meille on tullut paljon opiskelijapalautetta. Joissakin on väitetty, että valmistuminen on viivästynyt kurssille pääsyn takia. Kun asiaa on tarkasteltu tarkemmin, ei yhdessäkään tapauksessa valmistuminen ole jäänyt pelkästään siitä kiinni", kielikeskuksen johtaja Antti Hildén sanoo.

Italian, japanin ja Intercultural Communication Studies -kokonaisuuden opetus on tauolla, eikä kukaan tiedä, miten kauan. Myös osaa englannin ja ruotsin syventäviä kursseja jätetään kokonaan järjestämättä.

"Huonolta näyttää. Jos ei erillistä päätöstä tehdä, tilanne ei muutu paremmaksi keväälläkään. Ja jos parannusta ei tule, jonot kasvavat nopeasti", Hildén sanoo.

Kaiken takana on raha, jota ei siis ole siunaantumassa mistään lisää. Kuitenkin jos yliopiston johto haluaisi reagoida poikkeustilanteeseen, se voisi siirtää esimerkiksi henkilökunnan kansainvälistämisrahoista osan opetukseen.

"Opetus- ja muun henkilökunnan käyttöön myönnettiin tänä vuonna satatuhatta euroa lisärahoitusta kansainvälistymiseen. Näillä rahoilla he voivat tehdä keskimäärin viiden päivän opetuskeikkoja ulkomailla, jossa he opettavat muutaman tunnin. Kansainvälistymisen vaikuttavuus olisi parempaa, jos rahat suunnattaisiin opiskelijoille", Suhonen sanoo.

Sadalla tuhannella eurolla saataisiin 45 opetusryhmää lisää kolmen opintopisteen kursseja eli esimerkiksi perusvirkamiesruotseja. Se tarkoittaisi noin 900 opiskelijalle kurssipaikkaa.

"Opettajien kansainvälinen vaihto on, niin uskoisin, myös opiskelijoiden etu. Tänne tulee ulkomaalaisia opettajia ja meidän opettajat saavat oppia muualta. Tämä raha ei ole poissa kieltenopetuksesta, vaan strategista rahoitusta kansainvälistymisen lisäämiseksi", Holli kertoo.

Hertta-Mari Kaukonen

Pääsyprosentit kursseille:

-Englanti 55 %
-Espanja 60 %
-Portugali 47 %
-Ranska 69 %
-Ruotsi 52 %
-Saksa 87 %
-Suomi vieraana kielenä 83 %
-Suomen tieteellinen kirjoittaminen 39 %
-Venäjä 60 %