Opiskelijoilla menee hyvin – yksityiselämässä

Alkuun hyvät uutiset. Korkeakoulu- opiskelijoiden sosiaalinen elämä tuntuu sujuvan: he löytävät nykyisin itsensä osaksi opiskelijayhteisöä helpommin kuin ennen. Yliopiston nuoret miesopiskelijat kärsivät aiempaa vähemmän yksinäisyydestä, ja he saavat keskustelutukea selvästi enemmän kuin ennen.

Tupakkaa polttaa päivittäin vain joka 13. opiskelija, ja kuntoliikuntaa harrastetaan aiempaa enemmän. Opiskelijat kokevat oman terveydentilansa paremmaksi kuin ikätoverinsa: peräti 85 prosenttia opiskelijoista pitää omaa terveyttään hyvänä.

Luvut käyvät ilmi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tekemästä Terveystutkimus 2004 -raportista, joka julkistetaan ensi maanantaina. Korkeakouluopiskelijoiden terveydentilaa laajalti selvittävään kyselytutkimukseen vastasi 3153 nuorta eri puolilta maata viime talven ja kevään aikana.

Ensimmäinen vastaava kysely tehtiin vuonna 2000. Säätiö aikoo vastaisuudessa tehdä terveyskyselyn joka neljäs vuosi.

Uni- ja keskittymis-
häiriöt vaivaavat

Terveystutkimuksen tuloksissa on myös ikäviä uutisia. Esimerkiksi unihäiriöistä kärsii päivittäin tai viikoittain lähes joka neljäs opiskelija, ja väsymys vaivaa lähes joka kolmatta opiskelijaa.

Erilaisista oireista kärsivien osuus on lisääntynyt neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2000. Miehistä 30 prosenttia ja naisista 45 prosenttia oireilee päivittäin fyysisesti. Oireet johtuvat usein psyykkisistä ongelmista, lähinnä stressistä.

"Useat eri mittarit osoittavat psyykkisen hyvinvoinnin huononemista, mikä on hätkähdyttäväkin asia", yhteisöterveyden ylilääkäri Kristina Kunttu YTHS:stä kertoo.

"Stressin lisääntyminen on osoitettavissa pitkälläkin aikavälillä, mutta varsinaiset psyykkiset häiriöt eivät ole lisääntyneet."

YTHS:n käyttämä stressimittari osoittaa, että runsaasta tai erittäin runsaasta stressistä kärsii naisista 34 ja miehistä 25 prosenttia. Opiskelijat kokevat opiskelunsa edelleen enemmän voimavaroja kuin stressiä tuottavaksi, mutta suhde on muuttunut huonompaan päin.

Kyselyn mukaan opiskelijat ovat aiempaa tyytymättömämpiä opinto-ohjaukseen. Opiskelijoista 48 prosenttia piti saamaansa ohjausta riittämättömänä, kun vuonna 2000 luku oli 40 prosenttia.

Opiskelijat ovat myös epävarmoja opiskelualan valinnastaan. Vain 68 prosenttia opiskelijoista tuntee opiskelevansa oikeaa ainetta.

Turvallisuuden puute
aiheuttaa stressiä

Kuntun mukaan opiskelijoiden asenteen muuttuminen voi osin selittää psyykkisen hyvinvoinnin muutoksia. Erilaiset oireet osataan tunnistaa paremmin, ja niistä myös osataan kertoa kyselytutkimuksessa.

Toisaalta stressin lisääntyminen näkyy kaikilla tutkimuksessa käytetyillä mittareilla.

"Jonkinlaista turvallisuuden puutetta se ehkä osoittaa. Yhteiskunnan yksilöityminen, valinnan mahdollisuuksien loputon kasvu, kilpailun lisääntyminen, huippusuorituksien tavoittelu, epävarmuus työllistymisestä... Kun nuori aikuinen kohtaa tämän kaikenilman riittävää henkistä tukea, ei ole ihme, että stressi on lisääntynyt", hän pohtii.

"Jollain tapaa opiskelijoiden pitäisi suhteuttaa asioita. Ei elämä ole pelkästään kauheata suorittamista."

Opiskelijoiden terveyden perusta on silti varsin hyvässä kunnossa. Klassiset terveyskäyttäytymisen osat ovat mallillaan: alkoholin tai tupakan käyttö ei ole lisääntynyt, ja liikuntaa harrastetaan aiempaa enemmän.

"Opiskelijoiden oma käyttäytyminen ei anna aihetta huoleen. Ei heille voi kamalasti saarnata."