Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Minervan aurinko paistaa joka päivä

Arto Brusin viihtyy kokin työssään yliopiston ravintolassa

Brusin työskentelee ravintolan special-linjastolla. Kuva: Anni Jakobsson
Brusin työskentelee ravintolan special-linjastolla. Kuva: Anni Jakobsson

Mä olisin varmaan joku yrtti", heittää Arto Brusin kokinlakkinsa alta, kun kysyn, mitä maustetta hän muistuttaa eniten.

"Yrtithän säilyvät pitkään ja maustavat sopivasti", hän virnistää ja siirtyy takaisin wokkipannunsa ääreen. Porkkanat saavat Brusinin käsittelyssä kyytiä, ja mukaan sujautetaan vielä hitunen soijaa. Pian annos broilerwokkia on valmis ja päätyy onnellisen opiskelijatytön tarjottimelle.

Nyt ollaan Pinni B:ssä, ravintola Minervassa. Takaseinustalla hääräilevä Brusin on avajaisista lähtien ilostuttanut monen ruokailijan päivää aurinkoisella olemuksellaan.

Miehen special-linjastolla on joka päivä tarjolla ruokaa ravintolan malliin - valittavana on aina päiväkohtainen annos ja kolme wokkivaihtoehtoa.

Special-ruoka maksaa tavanomaista opiskelijapöperöä jonkin verran enemmän, mutta kaupan päälle kokilta irtoaa takuuvarma hymy.

Mutta mistä pursuaa moinen positiivisuus?

"No mä ajattelen yleensä niin, että aina voisi asiat olla huonomminkin. Täytyy osata iloita pienistä jutuista ja olla onnellinen siitä, mitä on. Kai se siitä sitten lähtee", Minervan auringoksikin kutsuttu mies kiteyttää.

Kokkikin on asiakaspalvelija

Ennen Minervaa Brusinin padat ovat porisseet muun muassa Hotelli Tammerissa, Lapinniemen kylpylässä ja Ravintola Knossoksessa. Amican ravintoloistakin on aikaisempaa kokemusta karttunut henkilöstövuokrauksen kautta. Opiskelijaravintola saa kokilta plussaa etenkin mukavista työajoista.

"Täällä ei tarvitse olla yöllä töissä ja jää aikaa olla kotonakin."

Nykyinen työ on puheliaan kokin mieleen myös asiakaspalveluluonteensa vuoksi. Takahuoneessa puurtamisen sijaan hän on tiskinsä takana jatkuvasti kontaktissa asiakkaiden kanssa. Brusin rupattelee ruokailijoille mielellään ja on tyytyväinen saadessaan palvella heitä henkilökohtaisesti.

"Toisaalta voi niitä ihmisiä nähdä muuallakin. Se on ihan ravintolasta kiinni, kuinka paljon kokki tapaa asiakkaitaan", Brusin huomauttaa.

"Entisissä paikoissa olen joskus tarjoillut ateriat pöytiin saakka ihan vaan senkin takia, että on kiva nähdä ihmisiä."

Jos ruoassasi on vikaa, kerro se kokille!

Minervan periaatteena on valmistaa mahdollisimman paljon ruoista oman henkilökunnan voimin. Salaatit pilkotaan pääasiassa paikan päällä, ja tiistaista viikonloppuun on tarjolla itse leivottua leipää. Erikoislinjan ruoat ovat Brusinin käsialaa alusta loppuun.

Jonkinlaiset säännöt pätevät kuitenkin aterioiden suunnittelussa. Ihan mitä tahansa ei voi tarjota.

"Ravintolapäällikkö laatii ruokalistan, mutta toki saan myös itse vaikuttaa oman linjastoni sisältöön. Yleensä se menee niin, että päällikkö ehdottaa, ja yhteistyöllä tehdään lopulliset ratkaisut."

"Ja minähän olen sitten vastuussa siitä, miltä ruoka lopulta maistuu."

Brusin saa päivittäin suullista palautetta asiakkailtaan, mutta hän toivoisi ihmisten tulevan juttusille useamminkin.

"Palautetta ei voi koskaan tulla liikaa", hän vakuuttaa.

Kokin mielestä parasta olisi, jos palaute tultaisiin antamaan suoraan hänelle, oli se sitten ruusuja tai risuja.

"Totta kai huonoakin palautetta saa antaa. Jos jossain ruuassa on vikaa, kannattaa tulla kertomaan mulle heti, niin asioihin pystytään vaikuttamaan vielä saman päivän aikana."

Nyt on coolia olla kokki

Kokit ovat saaneet aivan uudenlaista huomiota, kun televisio on tuonut sukulat ja syrjäset suomalaisten olohuoneisiin. Kokin ammatti on nyt in. Vaikka Brusinissa olisi aineksia koko kansan viihdyttäjäksi, ei supliikkia sanaseppoa tunnu julkisuus kiinnostavan.

"En havittele mitään tv-uraa", hän naurahtaa.

"Sovellun paremmin asiakaspalveluun, enkä mä sitä paitsi koe olevani vain pelkkä kokki. Kyllä tässä tulee mukana koko paketti."

Omaksi herkukseen Brusin mainitsee wokit, ja mausteinen ruoka on muutenkin herran mieleen. Eikä ruoanlaitto rajoitu vain Minervan seinien sisään. Kotona odottaa kolme lasta, joiden ruokkimisesta kokkaava isä on ottanut suurimman vastuun.

"Tiedän kyllä paljon kollegoja, jotka eivät varmasti tee kotona ruokaa, mutta mä kokkaan ihan mielelläni. Ehkä senkin takia, kun se onnistuu multa luontevammin", hän valottaa perheen työnjakoa.

Brusinin vapaa-aika kuluu muutenkin perheen parissa. Kesäiseksi huvikseen hän paljastaa rullaluistelun, ja talvella rullaluistimet saattavat vaihtua suksiin.

"Tykkään kyllä urheilla. Tosin valitettavan usein se jää pelkäksi yrittämiseksi."

Kannattaa siis olla tarkkana, jos mielii bongata Brusinin talviselta hiihtoladulta.

Raisa Frondelius

| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto