Pääkirjoitus

Maahanmuutosta on tullut koulutusjärjestelmän ohessa yksi eduskuntavaalien kiinnostavimmista teemoista. Harmi vain, että siitä käytävä keskustelu ei ole edennyt oikein mihinkään suuntaan. Puolueita tuntuu kiinnostavan lähinnä se, mitä maahanmuuttajat tekisivät Suomen taloudelle. Puhutaan "työperäisestä maahanmuutosta".

Todennäköisesti he tekisivät enimmäkseen huonosti palkattuja hanttihommia, mikä kai pitäisi ottaa tunnustuksena suomalaiselle koulutukselle, joka on jo niin laajasti levinnyt, ettei bussikuskeja, siivoojia ja mansikanpoimijoita tahdo maastamme enää löytää.

(Ei aleta silti saivartelemaan siitä, saako joitain töitä kutsua hanttihommiksi, koska kaikkihan me tiedämme, että kaikki työ on arvokasta. Joistain töistä vain maksetaan enemmän palkkaa.)

On toki välttämätöntä, että joku laatii kansakuntamme tulevaisuuden suuret linjat. Välillä vain tuntuu siltä, että suurten linjojen piirtäjiä on maa täynnään, mutta kukaan ei tiedä, miten asiat käytännössä pitäisi hoitaa. Suomi on kuulunut Euroopan unioniin jo yli kymmenen vuotta ja ihmiset ovat alkaneet pikku hiljaa tottua vieraskielisiin naapureihinsa, mutta edelleen maahanmuuttajat koetaan lähtökohtaisesti ongelmana. Oli heitä sitten liikaa tai liian vähän.

Suomen niin kutsuttu maahanmuuttopolitiikka on olemattomuudessaan surkea esitys. Halutaan tänne sitten paljon tai vähän ulkomaalaisia, heille pitäisi järjestää mahdollisuus sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan - ja työelämään.

Ilmiön laajuudesta kertoo jotain sekin, että edes yliopistoissa ei ole kyetty järjestämään tarpeeksi kielikursseja ulkomaalaisille opiskelijoille. Potentiaalista työvoimaa on hukattu Suomessa tasaiseen tahtiin jo vuositolkulla ja sama meno vain jatkuu.

On kiinnostava nähdä, mitä "työperäisen maahanmuuton" lisääminen käytännössä tarkoittaa, jos siitä joskus päästään yksimielisyyteen.

Jokaiselle maahanmuuttajalle ojennetaan rajalla Tuntematon sotilas ja Aalto-maljakko?

Tuomo Tamminen
päätoimittaja