Ei pelkkä ei-liike

Opiskelijaliikkeen tulee olla proaktiivinen. Voimme aloittaa keskusteluja ja ottaa asioihin kantaa myös oma-aloitteisesti. Jos vastustamme kaikkea ja puolustamme vain olemassa olevaa, niin meistä tulee pelkkä ei-liike", SYL:n uusi puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi kertoo.

Korolainen-Virkajärvi valittiin marraskuun liittokokouksessa SYL:n puheenjohtajaksi vuodelle 2011. Poliittisesti sitoutumaton Korolainen-Virkajärvi siirtyi tehtäväänsä Helsingin ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan paikalta.

Korolainen-Virkajärven keskeinen vaaliteema oli konkreettinen puoluevaikuttaminen. SYL:lla on nyt paljon pelissä huhtikuun eduskuntavaalien alla. Kasvava valtionvelka, laman aiheuttama säästökuuri ja paineet työurien pidentämiseksi kaipaavat myös opiskelijoiden ääntä.

"Työurien pidentyminen on hyvä asia, mutta lasku ei saa jäädä opiskelijoiden maksettavaksi", hän kertoo.

Muita SYL:n teemoja ovat opintotuen sitominen indeksiin, maksuton koulutus, opintotuen huoltajakorotus ja kansainvälistyminen. SYL:n hallitusohjelmatavoitteissa kaudelle 2011-2015 esitetään kansainvälistymisen tukemiseksi muun muassa jokaiseen tutkintoon sisältyvää kansainvälistymisjaksoa, joka tulisi suorittaa esimerkiksi vaihto-opiskeluna.

"Kansainvälistymistä on lisäksi myös se, että saamme maahanmuuttajat helpommin korkeakouluun Suomessa."

Riviopiskelijalle usein näkymätön SYL on monien opiskelijan jokapäiväisessä elämässä vaikuttavien asioiden takana.

Jokainen yliopisto-opiskelija on oman ylioppilaskuntansa lisäksi SYL:n eli Suomen ylioppilaskuntien liiton jäsen. Yhdistys edustaa noin 138 tuhatta yliopistojen perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa. SYL keskittyy toiminnassaan valtakunnalliseen lainsäädäntövaikuttamiseen. SYL:lla on esimerkiksi edustukset ministeriöiden opiskelija-asioita käsittelevissä työryhmissä.

"SYL ja ylioppilaskunnat muodostamme yhdessä opiskelijaliikkeen. Paikallinen ruohonjuurivaikuttaminen on ylioppilaskuntien tehtävä, mutta SYL:n merkitys on kuitenkin hyvin keskeinen", Korolainen-Virkajärvi kertoo.

Suomalainen ylioppilaskuntajärjestelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Pakkojäsenyys jakaa mielipiteitä.

"Esimerkiksi opiskelijoiden terveydenhuoltojärjestelmä on automaatiojäsenyyden ansiota, jota ei muualla oikeastaan ole. Suomen opiskelijaliike on vahva edunvalvontakoneisto ja pystymme puhumaan koko opiskelijaliikkeen suulla."

Myös viimevuotisen puheenjohtajan Matti Parpalan vuosi on alkanut kiireisesti hänen siirryttyään suoraan SYL:n uudeksi pääsihteeriksi. Pääsihteerin paikan vapautuminen sattui sopivasti samoihin aikoihin uuden hallituksen valinnan kanssa.

"Ei tämä ollut haaveammattini, mutta kuitenkin sellainen tehtävä, joka kiinnostaa. Olisi harmittanut myöhemmin, jos en hakemusta olisi jättänyt", Parpala kertoo.

Parpalan puheenjohtajavuosi oli suurelta osalta uuden hallituksen valmistelua eduskuntavaalivuoteen.

"Vuosi oli konkreettisten saavutusten osalta hankala, mutta nyt päästään jatkamaan hyvästä tilanteesta".

Lukukausimaksut ovat olleet viimevuonna erityisen paljon esillä ja SYL on pistänyt paljon energiaa maksuttoman koulutuksen puolustamiseen.

"Olemme tehneet paljon työtä ja maksuttoman koulutuksen osalta vaaleissa ei pitäisi nyt tulla yllätyksiä. Ei pitäisi nuolla ennen kuin tipahtaa, mutta hyvältä näyttää ja SYL:n uudella hallituksella on nyt hyvä pohja jatkaa", Parpala kertoo.

Vuoden merkittävämmäksi takapakiksi Parpala nimeää opintotukiparannusten epäonnistumisen. Hallitus jätti SYL:n opintotukityöryhmän ehdottamat parannukset ministerin kannatuksesta huolimatta toteuttamatta.

Korolainen-Virkajärven lisäksi SYL:n hallituksen vuonna 2011 muodostaa Jarno Lappalainen, Janne Koskenniemi, Anna Mäkipää, Ilari Nisula, Annamaija Rönkkö ja Matti Tujula.

Ville Ilkkala, teksti

SYL:n tavoitteet

Näitä asioita SYL tavoittelee vuonna 2011

1) Opintotuki indeksiin

2) Maksuttoman koulutuksen säilyminen

3) Työurakeskustelu ei saakoitua nuoren sukupolven maksettavaksi

4) Opintotuen huoltajakorotus

5) Kansainvälistyminen: opiskelijat enemmän vaihtoon ja maahanmuuttajille parempi pääsy korkeakoulutukseen

Mikä ihmeen SYL?

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto

Perustettu vuonna 1921

Edustaa noin 138 tuhatta opiskelijaa

Jäsenjärjestöjä ovat 16 ylioppilaskuntaa ja Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta

Entisiä SYL-aktiiveja mm. Tarja Halonen, Jorma Ollila, Ilkka Kanerva ja Roosa Meriläinen

www.syl.fi

Kovaa peliä Järvenpäässä

Kahden liittokokouspäivän välisenä yönä määritellään SYL:n vaalien lopputulos, usein parin äänen tarkkuudella. Diilit syntyvät, kun eri ylioppilaskuntien ja niiden muodostamien liittoumien välillä kaupataan ääniä puheenjohtajavaaleista hallitusvaaleihin ja toisinpäin.

Kahdesti liittokokouksessa ollut Tiina Heikkilä oli Tamyn ehdokkaana SYL:n hallitukseen vuodeksi 2011. Hallituspaikkaa ei tällä kertaa irronnut, mutta poliittisen kähminnän oppimäärä rupeaa olemaan hallussa.

"Esimerkiksi periferia eli syrjäseutujen yliopistot ja kylterit eli kauppatieteilijät voivat tehdä yhdessä sopimuksen, jossa kylterit lupaavat äänestää periferian puheenjohtajaehdokasta, jos periferia äänestää kyltereiden ehdokasta hallitukseen", Heikkilä kuvailee mahdollista diiliä.

"Neuvotteluihin liittyy olennaisesti se, että ehdokkaiden todennäköisyyksiä päästä läpi lasketaan Excelillä aamuyöhön asti."

Perinteistä poiketen muun muassa Helsingin ja Tampereen yliopistojen ylioppilaskunnat ovat viimevuosina irtisanoutuneet neuvotteluista.

"Koska edustajien määrä on sidottu ylioppilaskunnan jäsenmäärään, ei HYYllä edes ole tarvetta tehdä sopimuksia. Hallitukseen pääsemisen äänikynnys on noin parikymmentä, kun HYYllä on liittokokousedustajia yli kymmenen enemmän" Heikkilä kertoo.

Tamy on toistaiseksi nähnyt neuvottelut huonona asiana, ja sen takia sanonut itsensä niistä irti. Heikkilä kaipaa lisää ylioppilaskuntia mukaan, jotta kähmintä menettäisi merkityksensä.

"Jos kokonaisäänipotista vajaa puolet olisi neuvottelujen ulkopuolella, ei olisi enää järkeä neuvotella, koska todennäköisyydet diilien toteutumiseen ja ehdokkaan läpipääsyyn laskisivat niin paljon", Heikkilä kertoo.

Matin matka SYL:in puheenjohtajaksi

Kuvitteellinen esimerkkihenkilömme Matti on pitkän linjan Tamy-aktiivi ja haluaa SYL:n hallituksen puheenjohtajaksi. Näin se käy:

Ensin Matin tulee saada Tamyn hallitus esittämään häntä edustajistolle Tamyn ehdokkaaksi.

Hallituksen esityksen perusteella edustajisto valitsee ehdokkaan, mutta voi asettaa jonkun myös hallituksen esityksen ulkopuolelta. Matin tulee siis vakuuttaa myös edustajisto.

Kun Matti on valittu Tamyn ehdokkaaksi, lähdetään liittokokoukseen Järvenpäähän. Liittokokous, eli liittari, järjestetään vuosittain marraskuussa ja se on kaksipäiväinen.

Perjantaina on esityslistalla kohta "keskustelua SYL:n puheenjohtajan valinnasta". Tällöin jonkun edustajan pitää esittää Mattia ehdokkaaksi.

Kokouksen ensimmäisen päivän jälkeen neljä eri ylioppilaskuntien muodostamaa ryhmittymää haastattelevat ehdokkaita.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä suoritetaan niin sanottua kähmintää, eli tehdään sopimuksia äänestettävistä.

Lauantaina äänestetään ensin puheenjohtaja kaksivaiheisella enemmistöäänestyksellä ja valinnan jälkeen uusi hallitus käyttäen siirtoäänivaalitapaa eli STV-järjestelmää.

Ylioppilasliikeen saavutuksia:

1868: Ensimmäinen ylioppilaskunta, Suomen ylioppilaskunta (nykyisin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta) sai alkunsa.

1900-luvun alku: Ylioppilasliike kannatti itsenäistymistä ja vastusti ruotsin kieltä

1921: Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL perustettiin.

1930-luku: SYL organisoi kansainvälistä harjoittelija- ja stipendivaihtoa ja matkoja ulkomaille.

1940-luku: SYL oli mukana pyörittämässä Ylioppilaiden opintolainarahastoa.

1954: SYL perusti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli YTHS:n.

1956: Tamyn edeltäjä perusti Tampereen Opiskelijatuen (nykyisin Juvenes) ja Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Opiskelijain Asuntosäätiön (nykyisin Toas). Harkinnanvaraisia opintolainoja alettiin myöntää.

1969: SYL:n liittokokouksen päätöksellä opiskelija-asuntojen tuotantoa ja ylläpitoa hoitamaan perustettiin paikalliset säätiöt.

1970-luku: SYL neuvotteli liikennevälineiden opiskelija-alennukset ja ajoi läpi opiskelijoiden ruokatuen.

1972: Opintotuessa ensimmäistä kertaa mukana opintoraha ja opintolaina.

1974: Uusi päivähoitolaki mahdollisti opiskelijoiden lasten pääsyn kunnallisiin päiväkoteihin.

1977: Asumislisä opintotukeen.

1992: Opintotuen opintolainapainotteisuus loppui.

1996: Tamy ajoi paikallisbussialennuksen läpi vuosikymmenten väännön päätteeksi.

2000: Opiskelijaopinto-ohjaajat aloittivat.

2005: Asumislisän maksimimäärä ja opintolaina nousivat.

2008: Opintoraha nousi 15 prosenttia ja tulorajat 30 prosenttia.

2010: Koulutuksen säilyminen maksuttomana on saanut laajan kannatuksen eduskunnassa, mutta vaalit ratkaisevat.

Lähde: Ylioppiasliikkeen saavutuksia, Aviisissa 14/2007