Knoppitietoa ihmishirviöistä

Karl Shaw: Hullut diktaattorit. (Power Mad! A Book of Deranged Dictators). Suomentanut Mikko Metsämäki. Ajatus Kirjat 2007.

Jos joku ei sitä vielä tiennyt, maailmassa on vaikuttanut monta muutakin sairasta yksinvaltiasta kuin Hitler ja Stalin.

Tälle murhaajien, kannibaalien, suuruudenhullujen ja ihan muuten vaan hullujen veljeskunnalle (kaikki pahimmat yksinvaltiaat ovat olleet miehiä, totta kai) on omistettu kokonainen kirjakin.

Karl ShawÂ’n Hullut diktaattorit esittelee viime vuosisadan pahimmat tapaukset jaoteltuna yksittäisiin anekdootteihin.

Anekdootit on kirjattu toteavaan, hieman huvittuneeseen sävyyn. Ja myönnettäköön, esimerkiksi kertomus Dominikaanisen tasavallan presidentin Rafael Trujillon Lumipallo-nimellä tunnetusta miesten sukupuolielimiä irti purevasta kääpiöstä on niin absurdi, että sille voi melkein nauraa.

Mutta niin absurdeja suurin osa kirjan sattumuksista ei ole, että niitä haluaisi lukea omaksi huvituksekseen. Minkäänlaista analyysiakaan Hulluista diktaattoreista on turha hakea. Kidutuskertomuksia on niin paljon ja niin raakoja, että pieni moralisti sisälläni rykäisee ja kysyy, onko tällaisellä pienellä, aika laiskasti toimitetulla kirjasella kovin reilua rahastaa.

Useita pubivisaknoppeja kirjasta voi toki oppia.

Tuomo Tamminen

Voi niitä diktaattoreita!

Paraguayn diktaattori Alfredo Stroessner asennutti maansa pääkaupunkiin neonvalokyltin, joka julisti hänen erinomaisuuttaan 24 tuntia vuorokaudessa: "Rauha... Työ... Hyvinvointi... Stroessner... Rauha... Työ... Hyvinvointi... Stroessner..."

Libyan johtaja Muammar Gaddafi lennättää säännöllisesti kansainvälisiin konferensseihin kameleja, jotka parkkeerataan hotellin nurmikolle, jotta hän voisi nauttia niiden maidosta.

Keski-Afrikan tasavallan presidentti Jean-Bedel Bokassa tarjoili poliittisia vastustajiaan "paahtopaistina" maassa vieraileville arvohenkilöille.

Turkmenistanin elinikäinen presidentti Saparmurat Nijazov nimesi sekä huhtikuun että sanan "leipä" uudelleen äitinsä mukaan.