Opiskelun ohessa kannattaa tehdä töitä

Työnantajat arvostavat entistä enemmän työkokemusta samaan aikaan, kun valtiovalta patistaa opiskelijoita vähentämään opintojenaikaista työssäkäyntiä.

Tutkija Päivi Korhonen on selvittänyt tutkimuksessaan Tutkinto ja työkokemus työllistymisen avaimina - Työurien käynnistyminen yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta valmistuneiden työuran alkua ja työllistymiseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä.

Korhonen on tutkinut sekä työnantajien rekrytointitapoja että valmistuneiden kokemuksia. Työnantajat arvostavat entistä enemmän käytännön työkokemusta.

"Työnantajat odottavat jonkinnäköistä työkokemusta, edes kesätöitä, jos ei muuta ole tehnyt. Työnantajat toivovat, että hakijalla on jonkinlainen näkemys työelämästä, ettei täysin kylmiltään töihin lähde", Korhonen kertoo.

"Mutta onhan se tietysti ristiriitaista, että opiskelijoita vaaditaan sekä suorittamaan tutkinto nopeasti että työkokemusta."

Korhosen mukaan on vaikea määritellä tiettyjä aloja, joilla tutkintoa erityisesti arvostetaan, ja kertoo tutkinnon olevan monille työnantajille myös imago-kysymys.

"Julkisen sektorin virkoihin tutkinto on välttämätön. Työnantajat yleisesti ottaen arvostavat tutkintoa, ja joillekin se on imagosta kiinni. He haluavat palkkalistoilleen vain valmistuneita maistereita."

Työkokemus
aina hyödyksi

Merkittävimmät työllistymistä vaikeuttaneet tekijät ovat tutkimuksen mukaan olleet heikko työmarkkinatilanne ja työkokemuksen puuttuminen. Korhonen ei kuitenkaan suosittele tutkinnon ulosoton panttausta.

"Työkokemuksen hankkimista arvostetaan aina, vaikka ei oman alansa töitä heti saisikaan. Työnantajat selvittävät tarkasti syyn siihen, miksi valmistunut maisteri ei ole saanut alansa töitä. Kyllä he ymmärtävät, jos työtilanne halutulla alalla on yksinkertaisesti huono. He kiinnittävät huomiota myös siihen, mitä muuta on valmistumisensa jälkeen tehnyt. Lisäopintojen suorittamisesta ja muiden työtehtävien tekemisestä on myös hyötyä", Korhonen jatkaa.

Korhonen kertoo tutkimuksessaan, että töitä haettaessa tarvitaan myös persoonallisuutta ja sosiaalisia taitoja.

Tutkinto ja työkokemus tuskin riittävät, jos hakija ei sovellu työyhteisöön.

"Työantaja arvioi työhaastattelussa hakijan persoonallisuutta ja sosiaalisia taitoja esimerkiksi harrastusten kautta. Kaikenlaisesta sosiaalisesta toiminnasta saa hyvän kuvan siitä, kuinka aktiivinen ja innostunut hakija on."

"Toivoisin, että tutkimukseni kautta opiskelijat miettisivät jo opiskeluaikana tulevia työpaikkojaan. Työantajat arvostajat suunnitelmallisuutta ja työelämäorientaatiota, joten kannattaa yrittää koota opinnoista selkeä kokonaisuus, josta on hyötyä työtä haettaessa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös harrastaa tai olla mukana erilaisessa toiminnassa, joka liittyy jotenkin omaan alaan", tutkija Korhonen sanoo.

Tutkimuksessa on seurattu 242 henkilön uraa ensimmäisen viiden työvuoden ajalta ja haastateltu 14 työnantajaa. Tutkimuksessa miesten ja naisten väliset työurat eivät juuri eronneet toisistaan. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta noin 70 prosenttia sekä miehistä että naisista oli vakituisessa työsuhteessa.