Edustajistovaaliehdokkaat haluavat enemmän ja vähemmän politiikkaa

Maija Mattila: Topi Ranta ja Vapaaboomarit, millainen on suhteenne kokoomuslaiseen ajattelumaailmaan?

TR: Vapaaboomarit on nimensä mukaisesti hyvin vapaa liitto, meillä ei ole mitään sidoksia mihinkään puoluepoliittiseen ajatteluun eikä aatepoliittiseen ajatteluun. Meillä saa olla asioista ihan vapaasti omaa mieltä.

Meillä ei ole mitään kaikkia yhdistävää aatemaailmaa taustalla.

Mikä teitä sitten yhdistää?

TR: Lähinnä ainejärjestötausta.

Anni Ylinen ja Co-media, mielestänne Tamyn toiminnasta tulisi tiedottaa laajemmin. Kuluneella kaudella edustajiston puheenjohtajana on ollut comedialainen. Miksei tiedotusta ole jo parannettu?

AY: Tiedotuksen parantaminen ei tietysti ole yhden henkilön vastuulla. Haluaisimme, että viestinnässä otetaan käyttöön keinoja, jotka ovat jo olemassa, mutta Tamy ei todellakaan ole hyödyntänyt niitä tarpeeksi hyvin.

Se voisi olla esimerkiksi sitä, että Facebookissa avattaisiin kyselymahdollisuus ja kysyttäisiin mielipidettä opiskelijoilta. Kannatamme mahdollisimman avointa päätöksentekoa. Se ei voi olla ikinä liian avointa.

Ville Rantala ja Sitoutumattomat yhteiskuntatieteilijät, teillä on laaja vaalirengas Suuri Kupla. Mistä äänestäjä tietää teitä äänestäessään, mitä hän oikeastaan äänestää, kun hänen äänensä saattaa hyödyttää jotain toista vaalirenkaassa olevaa vaaliliittoa?

VR: Kyllä tietää, kun äänestää meidän vaaliliittoamme, niin totta kai se hyödyttää myös meidän vaaliliittoamme. Jos äänestäjä pohtii, millaista vaaliliittoa tai ehdokasta haluaa äänestää, se on aika selkeästi sanottu vaaliliiton nettisivuilla.

Jokaisella on oma mielipide. Vaaliliiton sisälläkin olemme sitoutumattomia, meillä ei ole tiukkaa puoluekuria.

Jaakko Vuorio ja Proka, sanotte, että ylioppilaskunta tekee parasta opiskelijoiden edunvalvontaa olemalla aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Missä ja miten keskustelua kävisitte, millaisia yhteyksiä teillä on yhteiskunnallisiin vaikuttajiin?

JV: Tamyn pitäisi rohkeammin osallistua kunnallispolitiikkaan ja ottaa kantaa asioihin, jotka eivät ole aivan täysin opiskelijaa koskevia, mutta tulevat varmaan jossain elämänvaiheessa koskemaan.

Meillä on yhteyksinä ihan yksittäisiä henkilösuhteita, itsekin olen jo istuvassa edustajistossa ja Tamyssa vaikuttanut muutaman vuoden.

Tuomas Himmanen ja Luuppi Puolue, sanotte ajavanne ylioppilaskunnan opiskelijan asiaa aatteisiin ja väriin katsomatta. Määrittele opiskelijan etu.

TH: Ajetaan edunvalvontaa, ollaan enemmän yhteydessä yliopistoon, tehdään ainoastaan suoraan opiskelijaa koskevia asioita, ei aleta värkkäämään mitään suuria biletapahtumia.

Tehdään ihan suoraan opiskelijavaikuttamista. Järjestöt ovat tähän hyvä linkki. Ei oteta maailmanpolitiikan kantoja. Ei pelasteta maailmaa, pelastetaan opiskelijat.

No niin, Mikael Muurinen ja Kaakkois-Tampereen Nihilistiliitto... (Hiljaisuus. Naurua.)

MM: Onks tää joku vitsi sun mielestä?

Tavallaan. No, esimerkiksi Tamy on budjetoinut tälle vuodelle noin 35 000 euroa aine- ja harrastejärjestöjen avustuksiin. Ovatko nämä avustukset mielestänne turhia?

MM: On aivan täysin turhaa kierrättää opiskelijoiden rahaa ainejärjestöille Tamyn kautta. Tamy saa esiintyä mesenaattina, vaikka oikeasti kyse on opiskelijoiden rahoista. Jos opiskelijat haluavat bileitä, ainejärjestötoimintaa tai mitä tahansa muuta, niin se, joka sen haluaa, maksaa sen myös itse. Muuten jotkut opiskelijat subventoivat toisten harrastuksia ja siinä ei ole mitään järkeä. Maksan omat harrastukseni, maksakaa tekin omanne.

Aleksi Karppinen ja ViVa, ViVan Jari Järvenpää on ehdolla SYL:in hallitukseen ensi vuodeksi. SYL:in liittokokouksessa valitaan vuosittain seuraavan vuoden hallitus, yleensä käytännössä erilaisten poliittisten ryhmittymien välisissä neuvotteluissa, joita myös kähminnäksi toisinaan kutsutaan. Hyväksytkö tällaisen menettelyn SYL:in hallituksen valitsemiseksi ja oletko sellaiseen valmis, kun Jari Järvenpäätä sinne lobataan?

AK: Politiikkaahan voi tehdä monella tavalla. Jos haluaa formaaleihin instituutioihin pyrkiä, täytyy toimia niiden ehdoilla neuvottelukulttuureissa ja muissa. Onhan tämmöinen kähmintä ikävää, mutta jos sellaiseen paikkaan haluaa, se on pelin henki myös. Varmasti itsekin olen sinne menossa neuvottelemaan Jarin puolesta.

Pekka Suhonen ja sosialidemokraatit, puhutte opiskelijaliikkeestä yhteiskunnallisena liikkeenä. Miten se voi sitä olla, kun ottaa huomioon opiskelijoiden hajanaisuuden yhdistettynä edustajistovaalien alhaiseen äänestysprosenttiin?

PS: Opiskelijaliike yhtenäisenä yhteiskunnallisena liikkeenä on nähty lähinnä viime keväänä Senaatintorilla. Tähän kysymykseen on vaikea vastata. Opiskelijaliikkeellä olisi mahdollisuus halutessaan olla yhteiskunnallinen liike, mutta tällä aktiivisuudella opiskelijoilla nähtävästi ei ole halua muuttaa maailmaa mihinkään suuntaan.

Anni Heinälä ja Vihreä lista, haluatte, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua toimintaan ja vaikuttaa päätöksentekoon. Minkälainen Vihreän listan ehdokasasettelu on ollut, kuka tai missä on päätetty ehdolle asettuvat?

AH: Meillä on otettu kaikki halukkaat listalle, ei ole ollut mitään konklaavia, joka olisi hylännyt ehdokkaita.

Vihreä lista ei ole yhdistys, olemme vihreästä yliopistopolitiikasta kiinnostuneiden joukko. Käytännössä teemme edariryhmän päätökset kokouksissa, jotka ovat avoimia myös muille kiinnostuneille kuin edariryhmän jäsenille.

Sofia Tuomola ja Kokoomusopiskelijat, anna esimerkki yliopisto-opiskelijoita koskevasta asiasta, jossa olette erimieltä emopuolue Kokoomuksen kanssa.

ST: Emme toivo lainapainotteisuuden lisäämistä, koska se heikentää sitä tasavertaisuutta, että kaikilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan tulotasosta ja vanhempien tulotasosta riippumatta.

Jos lainapainotteisuus lisääntyy, se saattaa olla jollekulle este, ettei halua lähteä opiskelemaan korkeakouluun. Se ei aja kenenkään etua.

Mielestänne Tamysta pitäisi karsia ylimääräisiä tehtäviä. Mitä niistä?

ST: Kehitysyhteistyö on ylevä ja hyvä tavoite, jota kaikkien ihmisten pitää tykönään miettiä ja ajaa, mutta onko se Tamyn ydintehtävä opiskelijaetujärjestönä?

Vilhartti Hanhilahti ja keskeiset, ovatko sinusta nämä SYL:in liittokokouskäytännöt hyväksyttäviä?

VH: Henkilökohtaisesti mielestäni se on demokratian irvikuva. Käytäntö siellä ei ole millään tasolla hyvien tapojen mukaista. Jos siitä ikinä voitaisiin päästä eroon, se olisi demokratian riemuvoitto.

Onhan se naurettavaa, että meidän pitäisi olla edistyksellisiä ja näyttää muille mallia akateemisina ihmisinä. Kuitenkin koplaamme omia liittokokouksiamme tällä tavalla. Sovitaan, diilataan, ollaan pahempia kuin 1960-luvun hyvä veli -verkosto.

Lassi Kaleva ja perussuomalaiset nuoret, painotatte nettisivuillanne, että ylioppilaskuntapolitiikassa tulisi keskittyä opiskelijoiden edunvalvontaan ja jättää yleispolitiikan hoito eduskuntaan ja valtuustoihin. Vaaliliittonne kolmesta ehdokkaasta kaksi sinä mukaanlukien on myös kaupunginvaltuutettuja. Syntyy vaikutelma, että teette yleispolitiikkaa muualla ja haluatte tuoda sitä tänne ylioppilaskuntaan.

LK: Emme ole tuomassa yleispolitiikkaa ylioppilaskuntaan, mutta näkisin, että sidokset, jotka meillä on kaupunginvaltuuston ja muiden luottamustehtäviemme kautta antavat hyvin paljon liikkumavaraa ja ymmärrystä siitä, miten asioita tulee hoitaa.

Kun ajatellaan vaikka kaavoitusta, kaavoitus on tärkeä osatekijä siinä, mihin ja millaisia asuntoja rakennetaan. Itse kannattaisin yleensäkin vuokra-asuntotuotannon selkeää lisääntymistä, jolloin kaikille halukkaille riittäisi asuntoja.

Samuli Huttunen, teksti & kuva