Ei mikään normaalikoulu!

"Talvet ovat ulkovalvojan kulta-aikaa. Kaikkea ei voi nähdä, eikä kaikkeen voi puuttua", täyteen toppapukuun sonnustautunut opettaja huikkaa matkalla ulos.

Tesomajärven koulun välitunnilla on kuitenkin yllättävän rauhallista. Syykin selviää pian. Valvojina on aina kolmesta neljään aikuista. Seinässä on valvontakameran merkki.

Pihalla seisoessa on vaikea uskoa viimeviikkoisia uutisia, joiden mukaan väkivalta on lisääntynyt nimenomaan ala-asteella, eivätkä kaikki lapset tunnista ollenkaan toisen oikeutta koskemattomuuteen.

Oppilaat vakuuttavat viihtyvänsä. Tosin ujot lapset katsovat kenkiään, eivätkä halua puhua mistään tuntemattomalle.

Opettajanhuoneessa volyymi nousee korkealle. Seinässä onkin kyltti: "Melu täällä ylittää 85dB-tason. Käytä kuulosuojaimia."

"Hyvä yhteishenki auttaa jaksamaan", luokanopettaja Mika Niinimäki sanoo.

Välitunnilla on syntynyt pieni leikkimielinen uskonkahina. Oppilaat ottivat yhden joukostaan vuorollaan keskelle, joka oli leikissä Martti Luther. Ympärillä olleet "katolilaiset papit" kuulustelivat häntä.

Oppilaille on juuri opetettu uskonpuhdistuksesta.

"Tässä kyllä opetus integroitui hyvin leikkiin", välitunnilla valvonut Néa Kivikoski miettii tilannetta jälkeenpäin.

Opettajainhuoneessa kahakka puhututtaa seuraavalla välitunnilla.

"Harvoin lapset noin hyvin yhdistävät opetettuja asioita leikkiin", opettajat miettivät.

Tesomajärven koulussa on luokkamuotoista erityisopetusta tarvitseville alueellisen erityisopetuksen luokkia. Oppilaat tulevat ryhmiin Tesomajärven koulun lisäksi viidestä muusta perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 koulusta. Osa erityistä tukea tarvitsevista oppilaista käy koulua tavallisissa luokissa.

Oppilaita on tavallisissa luokissa 14-30, mutta pienetkin ryhmät jaetaan osalla tunneista puoliksi.

"Opetuksessa ei voi keskittyä ainoastaan opetettavaan aineeseen. Kasvatuksella on myös merkittävä osuus", koulun rehtori Päivi Laukkanen kertoo.

Koulun oppilaista noin kymmenen prosenttia on maahanmuuttajia. Koulusta löytyy myös maahanmuuttajien valmistavan alkuopetuksen luokka. Valmistavan alkuopetuksen oppilaat ovat jo käyneet suomalaisen esikoulun, mutta heidän suomen kielen taitonsa ei ole vielä riittävä.

"Kun tulin tänne neljä vuotta sitten, luokan seinällä olevassa kartassa oli vielä Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia. Iski aikamoinen tenkkapoo. Siitä tuli kuitenkin hyvä opetustilanne. Pyysin oppilaita sanomaan, mitä uusia maita on tullut tilalle", luokanopettaja Néa Kivikoski naureskelee.

Kivikoski tuli Tesomajärven kouluun opettajaksi, ennen kuin gradu oli vielä kasassa. Normaalikoulun ja lähiökoulun ero yllätti.

"Ne eroavat toisistaan hirvittävän paljon. Osa meidän koulukirjoista on vanhoja painoksia, joten opettajan pitää etsiä uutta tietoa muista lähteistä opetuksen tueksi. Olen tyytyväinen saamaani ohjaukseen norssilla. Alkusokin voisi kuitenkin välttää, jos harjoittelu siirtyisi tavalliseen kouluun", Kivikoski sanoo.

Vastakkainen näkökulma harjoitteluun löytyy Tesomajärven toisesta toimipisteestä Ikurista.

"Opettajaharjoittelun laatu kyllä kärsisi, jos harjoittelu siirtyisi pois norssilta. En esimerkiksi tiedä, haluaisinko harjoittelijaa tänne itselleni ohjattavaksi", luokanopettaja Laura Syväoja miettii.


Kuka oli erityisoppilas?

Riikka Koskisen englannin tunnilla oppilaat ovat aktiivisia ja kehtaavat viitata, vaikka vastaisivat väärin. Osa oppilaista on tehnyt jo kotitehtävätkin, joita opettaja vasta antaa.

"Minulle on jäänyt aikaa tunnilla, joten olen tehnyt jo tehtävät. Viihdyn täällä hyvin", kuudesluokkalainen Ossi sanoo.

Tunnin jälkeen Koskinen sanoo, että ryhmässä on mukana yksi erityisoppilas.

"Häntä pitää auttaa tehtävien alkuun, mutta muuten hän seuraa tavallisesti opetusta", Koskinen kertoo.

Koskinen osaa ottaa erityistä tukea tarvitsevan oppilaan huomioon varsin hienovaraisesti. Vaikka olen seurannut koko tunnin opetusta, en erota, kuka erityisoppilas on. Luokkakaverit tietävät, kuka on erityisopetuksessa.

"Tämä oppilas menee niin hyvin porukkaan, ettei kukaan kiusaa", Koskinen sanoo.


Opetusta pitää eriyttää eritahtisille

"Luokanopettajakoulutuksessa ei saanut kokemusta maahanmuuttajista eikä oppilashuollollisesta työstä. Minulla oli alussa viittä eri kansallisuutta olevia oppilaita. Kun sain täällä oppilaslistan käteeni, en osannut edes lausua kaikkien nimiä. Lukujärjestyksessä luki Â’S2Â’. En ymmärtänyt heti sen tarkoittavan, että täällä opetetaan suomea toisena kielenä. Maahanmuuttajat ovat kylläkin pelkästään positiivinen haaste ja rikkaus", Kivikoski kertoo.

Tesomajärven koulussa kokoontuu oppilashuoltoryhmä kerran viikossa ja koulun toisessa toimipisteessä Ikurissa kerran kahdessa viikossa. Ryhmissä rehtorit, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori, erityisopettajat ja oppilaan oma luokanopettaja pyrkivät auttamaan lapsia, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai käyttäytymishäiriöitä.

"Eriyttäminen on nykypäivää. Nopeille oppilaille voi antaa perustehtävien lisäksi erikoistehtäviä", opettaja Kaisa Kuusela selventää.


Luokka vaihtuu lennosta

"Heikkoja, tosi heikkoja ovat monet, mutta he yrittävät. Juuri oli koe, eikä keskiarvo noussut kovin korkealle", nimettömänä pysyttelevä opettaja kuvailee oppilaitaan.

Kaikki oppilaat kulkevat opettajansa kanssa jonossa ruokalaan.

Mika Niinimäen oppilaat käyvät sanomassa "kiitos" opettajalleen, kun ovat syöneet.

"Kun tulin tälle koululle, aloin heti puhua opettajankokouksessa. Minulle sanottiin, että väliaikaiset eivät puhu. Rehtori piti puoliani, joten jäin. Nyt täällä on paljon parempi henki ja kaikki, jotka voivat, todellakin puhuvat", Niinimäki sanoo.

Opettajanhuoneessa oppilaiden kuulumisista siirrytään puhumaan kolmen opettajan lapsien yhteisistä syntymäpäivistä. Opettajat pitävät yhtä siis myös vapaa-ajalla.

"Täällä vaihdetaan luokkaa lennossa, tämä ei ole mikään normaalikoulu", ohipyyhältävä opettaja sanoo.


Omat huonekalut käyttöön

Välitunnin päätyttyä äänenvoimakkuus ei meinaa laskea ollenkaan.

"Mikä on kun täältä kuuluu yläkertaan asti meteliä? Ja istukaa nyt valot päällä, kun täällä kerta on valot", luokanopettaja Susanna Mäkipää ojentaa vitsaillen toisen opettajan luokkaa matkalla opettajanhuoneesta omaan luokkaansa.

On äidinkielen tunti ja Mäkipää opettaa nukketeatteria. Lasten esitysten aiheena on Â’uusi ystäväÂ’. Opettaja yhdistää sulavasti eripuratilanteet opetukseen.

"Sanokaapas nyt kenen kanssa siili voi olla ystävä?"

"Toisen siilin", yksi oppilas sanoo.

"Toisen siilin, mutta myös ihan kaikkien muiden", Mäkipää opettaa.

Lapset valmistautuvat esittämään nukketeatteriesityksiään sohvan takana. Opettaja näyttää mallia.

"Ei ope oikein mahdu", Mäkipää vitsailee mennessään sohvan taakse nurkkaan.

"Istu lattialle rakas", opettaja kehottaa poikaa, joka seuraa esitystä ohjeiden vastaisesti seisaallaan.

Sohvan selkänoja keinahtaa vinoon esityksen aikana, eikä suostu enää asettumaan täysin suoraan.

"Tämä sohva on jonkun opettajan 20 vuotta sitten tuoma", Mäkipää kertoo.

Teatterin jälkeen vuorossa on runous.

"Pää pystyyn, niin ääni kulkee", opettaja neuvoo kolmasluokkalaista tyttöä runonlausunnassa.

Lapset nauravat. Suositulta vaikuttanut äidinkielen tunti on pian takanapäin.

"Nukketeatteriesityksiä voi harjoitella taas huomenna pitkillä välkillä", Mäkipää kehottaa.


Kaisa ja musiikki ovat parhaita

Tesomajärven koulussa on joka päivä kaksi puolen tunnin välituntia, jotta oppilaat ehtivät kunnolla mennä ulos. Viihtymistä lisää myös pitkien päivien evästauot.

"Opetuksessa painotamme perustaitojen ja -tietojen opettamista. Taito- ja taideaineista oppilaamme pitävät erityisen paljon", Tesomajärven koulun nettisivuilla esitellään koulua.

Yksi selkeä suosikkiaine on musiikki.

"Eivät malttaneet olla ollenkaan edellisellä tunnilla, kun tiesivät, että nyt tulee musiikkia", opettaja Kaisa Kuusela kertoo.

Opettaja käskee lapsia vaihtamaan soittimia kappaleiden välissä.

"Laulakaa perässä samalla tavalla voimakkaasti kuin minä, niin että se olisi aika retee", Kuusela neuvoo.

"Hienosti lauloitte ja soititte", Kuusela hymyilee.

Lapset harjoittelevat esitystä Kalevala-juhlaan.

"En minä meinannut saada näitä koko syksynä laulamaan. Kun saatiin soittimia, niin lapset laulavatkin innokkaammin", Kuusela kehuu.

Kuuselan kaapin ovessa opettajanhuoneessa on käsintehty kortti, jossa lukee "Kaisa opelle olet paras ja kaunis"


Ikurissa valvovat Koulunkorvat

Tesomajärven kouluun kuuluva Ikurin toimipiste on kilometrin päässä emokoulustaan. Oppilaat kävelevät esimerkiksi teknisten käsitöiden tunnille Ikurista Tesomajärvelle, koska Ikurissa ei ole käsityöluokkaa. Ikurissa on vain peruskoulun ensimmäiset neljä luokkaa.

Oppilaiden taustat ovat täällä muuten melko samanlaisia kuin Tesomajärvellä, mutta Ikurissa ei ole maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

"Erityisopetuksen ryhmiin valitaan neljä kertaa vuodessa oppilaita. Osaan ryhmistä otetaan käytöshäiriöistä ja osaan oppimisvaikeuksista kärsiviä oppilaita ja osaan molempia", apulaisrehtori Harri Lintusalo sanoo.

Ikurin toimipisteessä välituntiviihtyvyyteen on satsattu vielä enemmän kuin Tesomajärvellä. Koulussa on ollut 1990-luvulta asti Koulunkorva-toimintaa eli vapaaehtoiset vanhemmat kiertelevät torstaiaamuisin välitunnilla sekä päivystävät kirjastossa ja puhelimessa.

"Jonkin verran Ikurissa on kiusausta koulumatkoilla. Jotkut ovat sisäänpäinvetäytyviä henkisen kiusaamisen takia. Minua kiusattiin koulussa. Sain iskun päähäni, jonka takia sairastuin epilepsiaan. Haluan sen takia auttaa täällä", aktiivinen Koulunkorva Jaana Seppälä kertoo.

Lapset tunnistavat Seppälän pihalla ja hän pääsee mukaan leikkeihin.

"Vuosien aikana moni kiusaamistapaus on selvinnyt Koulunkorvien avulla. Eivät kaikki lapset uskalla tulla puhumaan opettajille", Lintusalo sanoo.

Ikurissa on remontti, jonka takia osa oppilaista joutuu olemaan liikuntasalissa.

"Kivaa, täällä on enemmän tilaa", salissa tilapäisesti koulua käyvä kolmasluokkalainen Saku sanoo.


Sijaisen tunnillakin on rauhallista

Pienenkin toimipisteen opetusmenetelmät ovat hyvin toiminnallisia.

Matematiikan tunnilla seiniin on teipattu sanat Â’summaÂ’, Â’tuloÂ’ ja Â’erotusÂ’. Kun luokanopettaja Anu Kärki sanoo: "kaksi plus kaksi", kaikki osaavat kääntyä seisomaan naama seinään päin, jossa lukee Â’summaÂ’.

Tietokoneluokassa toisen luokan oppilaat laskevat tietokoneilla tottuneesti laskuja.

Luokan lämpötila on kohonnut korkeaksi, koska koneet puskevat lämmintä ilmaa. Pitkähihaisessa ei pysty olemaan.

"Luokassa oli sijaisopettaja, joka on aloittanut tässä ryhmässä puoli tuntia sitten", apulaisrehtori paljastaa, kun poistumme luokasta.

Ei suurempia häiriöitä siis edes sijaisen tunnilla.

"Eihän tämä ole kuin elämää", vararehtori Mika Haavisto kokoaa hyväntuulisesti koulun kuulumiset.

Hertta-Mari Kaukonen