Norpasta ei oteta kuvia: ne annetaan

Juha Taskisen dokumentti Jäätä rakastavat seuraa saimaannorpan vuodenkiertoa. Sitä kuvattiin viidentoista vuoden ajan.

Jos saimaannorppa ja sen suojelu kiteytyisi yhteen ihmiseen, tämä olisi melko varmasti luontodokumentaristi Juha Taskinen. Tuottelias mies on viettänyt kolme vuosikymmentä Saimaalla norppien elämää dokumentoiden ja tuloksiaan kirjoin, elokuvin ja valokuvin esittäen.

Taskinen on antanut saimaannorpalle kasvot - tai pikemminkin norppa on antanut kasvonsa Taskiselle.

"Tämä on vaikea laji. Saimaannorpasta ei oteta kuvia, vaan ne annetaan", Taskinen kertaa usein toistamaansa lausetta.

Taskisen tuorein dokumenttielokuva Jäätä rakastavat (2010) sisältää materiaalia viidentoista vuoden ajalta. Se seuraa tiiviisti saimaannorpan vuodenkiertoa keskittyen etenkin norpan keväiseen pesintään. Mukaan on otettu myös esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmän toimintaa ja kesämökkiläiset, jotka järkyttyneinä löysivät kuolleen kuutin kalastusverkoistaan.

Vaikka 53-minuuttiseen dokumenttiin on kuvattu materiaalia kauan, se ei ole vain mikä tahansa kooste. Taskisen edellinen norppadokumentti, puolen tunnin mittainen Saimaan toivo valmistui vuonna 1993.

"Silloin ajattelin, että saimaannorpasta pitää tehdä pitkä elokuva", Taskinen kertoo. Silti vasta viisi vuotta sitten Taskinen alkoi toden teolla kasata elokuvaa saatuaan rahoituksen Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiöltä.

Elokuva sai ensi-iltansa elokuussa ensimmäisillä Savonlinnan kansainvälisillä luontoelokuvafestivaaleilla, jotka kävijämääränsä ansiosta varmistivat jatkonsa myös ensi vuodeksi.

Jäätä rakastavat nähdäään ainakin TV1:n Avarassa luonnossa. Lisäksi se on myyty ranskalaiselle Arte-kanavalle.

Kuten elokuvan nimikin osin kertoo, teos on syntynyt pitkälti Taskisen omasta kiintymyksestä tähän maailman uhanalaisimpaan hylkeeseen ja hänen huolestaan lajin tulevaisuudesta.

Saimaan äärellä asuva Taskinen on ehtinyt nähdä muutoksen saimaannorpan tilassa. Pienenevän norppakannan tila käy ihmisten keskellä entistä ahtaammaksi.

"Kun aloin tehdä elokuvaa, kanta oli alhaisempi. Nyt saimaannorpasta tiedetään enemmän, mutta ihmisten toiminta on silti järkyttävää", hän sanoo.

Keväisten verkkokalastusrajoitusten ansiosta nuorten kuuttien verkkokuolemat ovat vähentyneet, mutta ongelmia ei ole silti ratkaistu.

"Rajoitukset ovat poliittista tekohengitystä."

Saimaannorppa elää suureksi osaksi vedessä pinnan alla. Siksi myös Taskinen on mennyt sinne, missä norppakin on. Nimenomaan vedenalaiskuvauksen ansiosta Taskinen on saanut dokumentoitua ainutlaatuista materiaalia saimaannorpasta.

Saimaalla jatkuvasti liikkuvalla norppakuvaajalla on silti toisinaan etiikka itselläänkin koetuksella. Taskinen kertoi eräässä lehtihaastattelussa, kuinka vanha Unelma-niminen norppa kuoli hänen syliinsä tutkimustoimenpiteiden yhteydessä.

Siitä Taskinen ei ole päässyt yli.

Elämäntapa pitää miehen kuitenkin liikkeessä.

"Itselläni on tässä kovat piipussa. Elokuva on kysymyksiä herättävä, mutta siellä on myös ravisteleva sanoma. Olen puoleni tässä asiassa valinnut."

Puolen valinta on ajanut Taskisen myös hankaluuksiin. Hän joutui pitämään kuvaamisessa viiden vuoden tauon, kun norppien kuvaaminen muutettiin luvanvaraiseksi ja mies jäi kiinni byrokratian rattaisiin.

Sillä aikaa Taskinen teki muita elokuva- ja kirjatöitä, pääasiassa Vienan Karjalassa, johon hän on myös erikoistunut.

Taskinen kertoo, että vaikka positiivista palautetta riittää, hän on herättänyt myös vihaa monella taholla. Jopa hänen lapsiaan on uhkailtu.

"En tiedä tarkkaan mitä kylillä puhutaan, kun en liiku kuumissa paikoissa. Mutta usein kun saimaannorpan suhteen tapahtuu jotain, syytetään että Taskinen on taas siellä takana."

Kalle Heino, teksti &
Juha Taskinen, kuvat

* * * *
Jäätä rakastavat (2010), 53 min.
Ohjaus ja kuvaus: Juha Taskinen
Tuotanto Norppa Taskinen Ky

Tietämättömyyttä vai välinpitämättömyyttä

Ilmastonmuutos ja nuorten kuuttien verkkokuolemat ovat tällä hetkellä suurimpia uhkia saimaannorpan säilymiselle.

Norppakannan koko on tällä hetkellä noin 260 yksilöä. Kuutteja syntyy hieman alle 60 vuosittain. Näistä 5-6 kuolee pesiinsä, lopuista arvion mukaan noin puolet hukkuu kalastajien verkkoihin. Aikuiseksi selviytynyt norppa elää yleensä yli 20-vuotiaaksi.

Kalastusta on rajoitettu Saimaan norppa-alueilla keväisin, jolloin nuoret kuutit lähtevät pesistään.

Rajoitusalueissa on kuitenkin aukkoja, vaikka vapaaehtoisia verkkokalastuksen kieltäviä sopimuksia on tehty lisää.

Juha Taskinen kritisoi etenkin maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk) ja ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk) puutteellisia toimia rajoitusten suhteen.

"Asiassa on menty vesialueiden omistajien ehdoilla. Omat alueet ovat pyhiä, eikä rajoituksia helposti hyväksytä", Taskinen sanoo.

"Kysymys on tietämättömyydestä, mutta myös välinpitämättömyydestä. Ajatellaan, että ei se meidän verkkoon ui."

Myös salakalastus on tuhansien kesämökkien täyttämällä Saimaalla ongelmana. Esimerkiksi radiolähettimellä seurattu Rasmus-kuutti hukkui tänä vuonna rajoitusten vastaisesti asetettuun maderysään.

Ilmastonmuutos puolestaan haittaa norppien elämää etenkin talvisin, jolloin norppa tekee lumeen pesän. Vähälumiset talvet hankaloittavat pesintää, joka on elintärkeää norpille.

"Viime talvi tosin oli poikkeuksellisen erinomainen. Vastaavaa ei ole tainnut olla koko kolmenkymmenen vuoden aikana, mitä olen Saimaalla pyörinyt", Taskinen kehuu.

Saimaannorpan suojelussa välitavoitteeksi on asetetettu 400 yksilön kanta vuoteen 2020 mennessä. Pessimistisimmät pelkäävät, että saimaannorppa voi kuolla sukupuuttoon koska tahansa, sillä yksikin tautiepidemia voi vaikuttaa koko kantaan tuhoisasti.

Kalle Heino