Werstaassa: Opiskelijoiden lapsia syrjittiin

Opiskelijavanhemmat eivät saaneet lapsiaan kunnallisiin päiväkoteihin vielä 1970-luvun alussa, koska eivät useinkaan olleet tamperelaisia.

Toiselta paikkakunnalta muuttaneet opiskelijat eivät automaattisesti saaneet muuttaa kotikunnakseen Tamperetta, vaan joutuivat usein odottamaan kahden vuoden karenssiajan.

Tamy perusti vuonna 1971 opiskelijoiden lapsille oman päiväkodin Vanhalle Domukselle, jossa oli paljon perheasuntoja. Tukea päiväkodin perustamiseen tuli muun muassa Tampereen kaupungilta ja Raha-automaattiyhdistykseltä.

"Ensimmäisenä vuonna suurin osa lapsista oli noin kaksivuotiaita ja perheet usein yksilapsisia. Samat lapset jatkoivat pitkään", Domuksen päiväkodin silloinen vastaava hoitaja Maria-Liisa Peltomäki, 59, sanoo.

Vuonna 1972 Tampereen yliopiston opiskelijoista 34,5 prosentilla oli lapsia eli lähes kolme kertaa useammalla kuin nykyisin. 1435 lapsesta 70 oli Tamyn päiväkodissa ja kaupungin päiväkodissa oli 220 lasta.

"Vanhemmat toivat lapsia hoitoon luentojen mukaan, joten hoitopäivät olivat suhteellisen lyhyitä. Hoitopaikka oli lapsille kodinomainen, koska suurin osa lapsista asui viereisissä opiskelija-asunnoissa. Päiväkodin piha oli sama kuin heidän kotipihansa. He näkivät pihalta oman kotinsa ikkunat. Lapset myös tunsivat toisensa usein etukäteen, koska perheet olivat paljon tekemisissä keskenään."

Opiskelijoiden lasten päiväkodissa hoitopaikat maksoivat vain 100 markkaa kuukaudessa ja toiselta lapselta 50 markkaa kuukaudessa. Yksityinen päivähoitaja maksoi kaksi kertaa enemmän. Opiskelijoiden lasten päiväkotiin lapset valittiin sosiaalisin ja taloudellisin perustein, koska tulijoita oli paljon.

Ensimmäisen vuoden jälkeen päiväkoti siirrettiin Uudelle Domukselle.

Päiväkoti perustettiin myös Messukylän perheasuntojen kylkeen. Domuksen päiväkoti perustettiin tavallisten perheasuntojen tiloihin. Messukylän päiväkoti toimi aluksi kerhohuoneen tiloissa.

"Olin itse yhtä nuori tuolloin kuin opiskelijavanhemmatkin, joten yhteistyö oli luontevaa ja ongelmatonta. Tamyssa työilmapiiri oli kannustava ja positiivinen."

Tampereen yliopiston ja Aviisin henkeen kuului 1970-luvulla kommunismin selkeä ihannointi.

"Paikkojen lisäämisen lisäksi on Suomessa kiinnitettävä huomiota seimi- ja ennen kaikkea lastentarhaopetuksen sisältöön. - Esimerkiksi vastaavaa tieteellisesti psykologien ja muiden asiantuntijoiden avulla kehitettyä päiväohjelmaa kuin mitä DDR:ssä on, ei ole suomalaisissa tarhoissa", Aviisi valisti 4. toukokuuta 1973.

Peltomäki hämmästyy, kun mainitsenkin DDR:n.

"Työntekijät eivät olleet kuulleetkaan DDR:n kasvatuslinjoista", Peltomäki naurahtaa.

Vuonna 1973 perustettiin Opiskelijoiden lastenhoitosäätiö yhtenäistämään opiskelijoiden lasten hoitoa. Säätiöön tulivat mukaan myös muut oppilaskunnat kuin Tamy.

"Päiväkoti tuli Tamylle kalliiksi. Kaupunki velvoitettiin ottamaan myös opiskelijoiden lapset hoitoon vuonna 1976, jolloin Tamyn päiväkodit siirrettiin kaupungille."

Peltomäki on edelleen samassa päiväkodissa töissä lastentarhanopettajana. Nykyisin yhdistetty päiväkoti on nimeltään Sampo-Domuksen päiväkoti.

Tamyn lastenhoitotoimintaa on yritetty elvyttää 1970-luvun jälkeenkin ainakin pariin otteeseen. Viimeksi Tamyn lapsiparkkia yritettiin käynnistellä vuonna 2002 laihoin tuloksin. Tänä vuonna Tamy on saanut perheellisiltä opiskelijoilta vankkaa kannatusta lapsiparkin perustamiseen.

Teksti: Hertta-Mari Kaukonen
Kuva: Aviisin arkisto