Työttömäksi ei valmistuta

Ilkeämielinen puhe yliopisto-opiskelijoiden valmistumisesta suoraan
kortistoon on asioiden yksinkertaistamista. Ei se niin helposti käy.

Kun korkeakoulututkinto on suoritettu, kukaan ei päädy heti työttömäksi. Kuulostaa hyvältä - eikö totta?

Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että työnantajat suorastaan kilpailisivat kaikista vastavalmistuneista. Kyse on lomakkeiden täyttämiseen, todistusten hankkimiseen ja käsittelyaikoihin kuluvasta ajasta.

Jos opiskelujen jälkeen ei ole työpaikkaa jo valmiina tai itsensä työllistäminen ei tule kyseeseen eikä jatko-opiskelukaan innosta, on ilmoittauduttava työnhakijaksi työvoimatoimistoon.

Työttömästä maisterista on kiinnostunut kaksi tahoa: työvoimatoimisto ja maksaja, joka on joko Kela tai työttömyyskassa. Parhaassa tapauksessa myös työnantaja osoittaa kiinnostusta.

Mitä
tukea?

Työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä työ- ja opintotodistukset. Samalla kartoitetaan hakijan osaaminen ja valmiudet kirjaamalla työvoimatoimiston tietojärjestelmään perustiedot, joita ovat muun muassa koulutus, työhistoria, hakutoiveet sekä erityistaidot.

Kertynyt työkokemus määrää, mitä tukimuotoa hakijalle maksetaan - toisin sanoen täyttyykö henkilön työssäoloehto vai ei.

Työssäoloehdon täyttymiseen vaaditaan, että hakija on ollut vähintään 43 kalenteriviikkoa työssä viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana vähintään 18 tuntia viikossa ja saanut työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Hakijan on osoitettava tämä työtodistuksilla. Opiskelu voi pidentää tarkasteluaikaa enimmillään seitsemään vuoteen, joten on syytä säilyttää kaikki mahdolliset työ- ja palkkatodistukset sukulaisuussuhteilla hankituista kesätöistäkin.

Käsittely alkaa
paperirumban jälkeen

Työssäoloehdon täyttävä voi hakea joko ansiosidonnaista päivärahaa, mikäli hakija on ollut vaadittavan ajan työttömyyskassan maksava jäsen tai työttömän peruspäivärahaa, ellei hän ole ollut.

Jos hakija ei kuulu liittoon, Kela maksaa työttömyysetuutena joko siis peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työmarkkinatukea maksetaan hakijalle, joka ei täytä työssäoloehtoa.

Kela ei maksa etuutta omavastuuajalta, joka on työttömyyspäivärahassa seitsemän päivää ja työmarkkinatuessa viisi päivää.

Kun hakija on jättänyt työttömyysetuushakemuksensa asianomaiselle taholle ja työvoimatoimisto on antanut työvoimapoliittisen lausunnon työnhausta joko työttömyyskassalle tai Kelalle, alkaa vasta etuuden maksamisen käsittely.

Tämän ensimmäisen vaiheen jälkeen on vielä tehtävä jatkohakemukset työttömyysturvan maksajalle neljän viikon välein.

Työnhaku on
pidettävä voimassa

Työnhaun voimassa pitäminen tarkoittaa käytännössä hakijan tilanteen tarkistamista muutaman kuukauden välein.

Tällöin hakija käy työvoimatoimistossa henkilökohtaisesti uusimassa työnhakunsa.

Uuden työnhakijan on lisäksi erittäin suotavaa osallistua työvoimatoimiston järjestämään alkuinfoon.

Tilaisuudessa kerrotaan perusasioita työnhausta, toimiston palveluista sekä työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Pitkät
käsittelyajat

Jos hakija jättää ilman hyväksyttävää syytä saapumatta tilaisuuteen, voi seurauksena olla työttömyysturvan menettäminen määräajaksi.

Työnhakijalla on velvollisuus hakea työtä aktiivisesti ja ottaa vastaan tarjottua työtä. Jos hakija kieltäytyy tarjotusta työstä tai koulutuksesta, voi seurauksena olla määräaikainen karenssi.

On syytä ottaa huomioon, että Kelan käsittelyajat voivat venyä pitkiksi.

Vaikka työnhakijalle kertyykin tukea heti omavastuuajan päätyttyä, voi rahojen tilille saapumisen ja opiskelijan valmistumisajankohdan välinen aika muodostua yllättävänkin pitkäksi - jopa kahdeksaksi viikoksi.

Työttömyyskassojenkin käsittelyajat voivat olla pitkiä.

Varattoman opiskelijan on syytä hakea käsittelyajaksi takaisin perittävää toimeentulotukea sosiaalitoimesta. Käsittelyajan pituutta ei tosin voi etukäteen tietää.

On syytä myös muistaa, että sosiaalitoimenkin jonotus- ja käsittelyajat voivat olla viikkokausien pituiset.

Marko Ylitalo