Opiskelijan hommia

Vakituinen vuokralainen

Vuokratyöläinen

Kuulen puhelimen soivan unen läpi. Vastaan. "Pääsetkö töihin tänään", pomo tiedustelee. "Miten pitkään hommia on", kysyn. "Pari päivää ainakin", kuuluu vastaus. En, en, en, mieleni tekee vastata. Suostun silti, ettei puhelujen tulo loppuisi kokonaan. Jos työtä on kaksi päivää, maksan palkalla erääntyvät netti- ja puhelinlaskut sekä lauantaisen baari-illan.

Katselen kartasta kadun nimeä, johon pitäisi mennä. Missä on täällä Lempäälä? Taas uudet maisemat ja työkaverit - vain palkka pysyy samana. Toivottavasti pääsen tekemään jotain järkevää hommaa. Viimeinen työkeikka pelkkänä tavaran kantajana harmittaa vieläkin.

Henkilöstövuokrausfirmojen määrä kasvaa. Kolmessa vuodessa alan yritysten joukko on kaksinkertaistunut. Viime vuonna 30 000 suomalaista työskenteli vuokrattuina. Euroopan keskitasoon verrattuna määrä on vielä alhainen, mutta lisääntymään päin.

Mirja Janérus SAK:sta selittää yritysten karsineen työntekijöitä laman alistamina 1990-luvulla. Merkit talouden elpymisestä ovat tänään selvät, mutta työntekijöitä ei palkata takaisin vakituisiin työsuhteisiin.

Henkilöstövuokrauksen huono puoli on toimeentulon epävarmuus. Usein työn välittäjä ei pysty takaamaan, että töitä olisi tarjolla jokaiselle arkipäivälle. Ruotsissa epävarmoilla aloilla työskentelevät ovat neuvotelleet itselleen peruskorvauksen ajalle, milloin työtä ei ole saatavana.

On kuitenkin tapauksia, jossa vuokratyöntekijä on saanut vakituisen työn työpaikalta. Esimerkiksi toimistotyöntekijät ovat pitäneet etunaan mahdollisuutta monipuolisiin työtehtäviin vuokrafirmojen kautta, varsinkin silloin kun pestit ovat olleet paria päivää pidempiä.

Opintojen päätyttyä työelämään siirtyminen on hankalaa, jos alan työkokemusta ei ole karttunut. Vuokrafirmojen avulla saattaa olla helpompaa löytää oman alan työpaikkoja kuin etsimällä itse.

Osassa vuokrafirmoista on esiintynyt ongelmia. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannattaa ottaa selville alan palkkataso ja mahdolliset lisäkorvaukset. Esimerkiksi kaupan alalla kielilisän maksamatta jättäminen on Janéruksen mukaan yleistä. Ongelmien esiintyessä apua saa ammattiliitoista. Jos ei kuulu ammattiliittoon, kannattaa ottaa puhelu työsuojelupiiriin.

Juho-Heikki Matilainen

Arvoisa asiakas

Myyjä

Maksat Visa electronilla alle euron ostoksia. Kestää ikuisuuden, kun kone tarkastaa onko luotottomalla tilillä rahaa. Nosta käteistä!

Miksi yksinäiset ihmiset riivaavat kassoja? No siksi, kun tiskiltä ei pääse mihinkään karkuun. Menkää kertomaan aikuisten lastenne muutosta toiselle paikkakunnalle netin keskustelupalstoille. Aiheelle saattaa löytyä oma foorumi.

Tenut pyörivät kaupassa palauttamassa pulloja useamaan kerran päivän aikana. Niiden paskaisiin käsiin pitää koskea, kun ne horjuvat palautuskuittien kanssa. Lisäksi niiden kalmanhajuista hengitystä pitää hengittää sisään hymyillen. Käsiä ei oikeastaan ehdi pesemään ennen seuraavaa asiakasta. Peskää hampaat ja kädet päivittäin.

Teinihoppari tulee ostamaan viisi mäyräkoiraa olutta. Kaveri ei näytä tippaakaan ajokortin omistajalta eikä lisäksi muista omaa sotuaan. Annan tyypille mahdollisuuden paeta, mutta tarjous ei kelpaa. Ajokortti pitää saada mukaan. En "relaa" tarpeeksi, kun sanon menettäväni työni, jos annan ajokortin takaisin.

Kaksi korstoa kertoo olevansa itsekin työtehtävissä, kun menen oluthyllylle katselemaan heidän lastaustoimiaan. Kaverit asettelevat rauhassa pullot reppuun ja kävelevät sen jälkeen ulos.

Seuraavalla viikolla toinen tyypeistä tulee muina miehinä kassalle ostamaan kokista, selässään reppu täynnä tavaraa. Koska hänelle on langetettu porttikielto viimekertaisesta, en suostu myymään. Kaveri hermostuu ja alkaa nykiä oudosti. Vetelen hälytyskahvaa hikikarpaloiden valuessa ohimoilla.

Mies pakenee. Mennessäni katsomaan mihin suuntaan, hän kääntyy kannoillaan ja tulee juosten kohti. Vedän kaupan oven kiinni ja nojaan siihen samalla tavoin kuin pienenä, silloin kun yritin estää isoveljeä pääsemästä hakkaamaan. Veli ei kuitenkaan koskaan tullut ovien ikkunoista läpi.

Tosiaan, ukko nousee syöksynsä jälkeen lasinsirukasasta kuin terminator. Vasta nippu heittämiäni ostoskoreja rauhoittaa miehen ja kaveri luikkii mäkeen. Viisi minuuttia myöhemmin tunnistan miehen tekijäksi poliisiauton takapenkiltä. Kiitoksia käynnistä ja tervetuloa uudelleen.

Juho-Heikki Matilainen

Sitä saa mitä tilaa

Tarjoilija

"Asiakas on aina oikeassa" -lausahdus on mennyt jo liiankin hyvin ihmisille perille. Lause ei kuitenkaan, vastoin yleistä luuloa, kehoita asiakasta sikailuun.

Sillä joku ne jäljet siivoaa. Ja kuuntelee vielä valitukset. Tarjoilijan ammatti ei ole keikistelyä, jääpaloilla kiusoittelua, juomapyssyillä ampumista tai ilmaisten shottien kumoamista. Se on jotain ihan muuta.

Tarjoilija tarvitsee työssään joustavaa ja hyvää käytöstä. Työpäivän kiireiseen aikaan tarvitaan hyvää muistia ja kykyä järjestelmälliseen työskentelyyn. Tarjoilija ei saa hermostua kiireessä eikä hankalissa tilanteissa. (työministeriö)

1. Astut ravintolaan sisään, huomaat jossakin tyhjän pöydän, viipotat sinne hätääntyneenä, ohi "Odotathan pöytiin ohjausta" -kyltin.

2. Vaikka pöytä on vielä täynnä edellisen asiakkaan astioita ja ruoantähteitä, istut ääreen silti. Kiroat siivottomuutta ja kuikuilet missä tarjoilijat oikein kuppaavat.

3. Pahimpaan ruuhka-aikaan, kun kaikki pöydät ovat varattuja, tiskit ovat tiskaamatta ja kassalle on kertynyt jonoa, liihotatte pikkujouluporukan kanssa mukavassa nousussa ravintolaan "Meitä on kaksitoista ja haluamme samaan pöytään. Tuonne ikkunan viereen, kiitos! Ei, ei meillä ole pöytävarausta".

4. Saatuasi ruokalistat, kerrot miettiväsi vain hetken. "Ihan sekunti vain, tilaan heti tässä samalla". Ja tarjoilija seisoo pöydän päässä ja odottaa ja odottaa. Ja odottaa. Ja huomaa miten kassalle kerääntyy jonoa ja valmiit ruoka-annokset jäähtyvät. Ja odottaa. Kymmenen minuutin jahkailun jälkeen otat "kuule sittenkin ihan vaan kahvin".

5. Kun sitten tiedät tilauksesi, alat villisti vislata ja huomiota herättävästi napsuttaa sormia "Hei mä voisin tilata jo! Hei me tiedetään jo! Hei, neiti täällä päin!"

6. Ja lasten kanssa ruuhka-aikana: "No niin Siiri, tilaapa nyt itse, iso tyttö. Älä ujostele tätiä, kerro nyt vaan mitä te Tiiti haluaa. Halutitkos kinkkua, tonnikalaa, vai saikos siinä olla ananasta.. Entäs limunaatit? Sanoppa tädille otatko mustaa vai keltasta limua. Vai haluatko pillimehua? Vai valkosta juomaa?"

7. Maksaessasi vertaat äänekkäästi hintoja markka-aikaan ja pyydät selvitystä nousseista hinnoista.

Milla Laakso

Sijaista kohdellaan
kuin vierasta sikaa

Opettajan sijainen

Herttaisennäköinen 8-vuotias muuttuu puheiltaan ronskiksi rekkamieheksi ja uhkaa heittää saksilla. Mitä ensimmäistä tuntiaan pitävä sijainen voi tilanteessa tehdä? Leikkiä kuuroa ja toivoa, etteivät sakset lennä? Hyssytellä? Kiroilla takaisin?

Yllättävät tilanteet ovat arkipäivää sijaisuuksia tekeville opiskelijoille, mutta onneksi tilanteet kärjistyvät melko harvoin vaarallisiksi asti. Oppilaiden tekemistä pikkujäynistäkin kertyy silti suuri kiusa, ja jotkut opettajiksi aikoneet hautaavat haaveet sijaisena saatujen kokemusten vuoksi.

Sijainen on
sylkykuppi

Sijaisten kiusaaminen on normaalia, suorastaan sallittua. Ollut jo iät ja ajat. Vai kuinka moni voi vannoa, ettei ikinä, koskaan, milloinkaan ollut mukana minkäänlaisessa juonessa sijaista vastaan peruskouluaikoina?

Lapset kokeilevat sijaisen rajoja, katsovat koska pinna katkeaa ja kitarisat näkyvät sijaisen huutaessa pää punaisena. Tai kyynel vierähtää poskelle. Sijaiselle uskalletaan sanoa asioita, mitä ei pieni koululainen voisi kotona äidin tai isän kuulleen sanoa.

"Eräs poika huusi minulle fuck you fuck you, kunnes poistin hänet luokasta", muistelee Marja.

Kun ongelmalapset vievät sijaisen kaiken huomion, muut oppilaat kärsivät. Tosin joskus yhden tai muutaman ongelmaoppilaan sijasta niitä on koko luokallinen.

"Remontin vuoksi siirretty pikkukoulun luokka oli tehnyt yhteisen sopimuksen vastustaa kaikkea. Oppilaat olivat flegmaattisia tekemisen suhteen ja aggressiivisia sanomisen suhteen", kuvailee ala-asteen sijaisena ollut Pekka.

Marjan mukaan sijaiset ovat vapaata riistaa kouluissa. Yläasteilla oppilailla on voimakas vietti todistaa olevansa kovis, ja sijaista ahdistellaan välillä porukallakin. Kiusaaminen on fyysisyyden sijaan useimmiten henkistä ja verbaalista, mutta se ei vähennä sen aiheuttamaa epämukavuuden tunnetta.

"Välitunnilla tyttöryhmä tuli luokseni ja sen pomo kysyi tiukalla äänellä, mikä vittu sä luulet olevas", Marja selventää.

Avokelanauhureita ja
epämääräisiä ohjeita

"Ai, eikö kukaan kertonut että oppitunnit alkavat tänään tuntia myöhemmin", ihmetteli opettajanhuoneessa yksi opettaja sijaiselle. Ei kertonut ei.

Suuremmilla kouluilla vakiopettajilla harvoin on aikaa tai edes halua tutustua sijaiseen. Pienessä koulussa opettajanhuoneen tunnelmaan on ehkä helpompi päästä mukaan, mutta aikaa perehdyttämiseen ei sielläkään ole. Sijainen tutustuu koulun tiloihin ja tapoihin puolivahingossa, usein vielä lasten opastamana. Yritä siinä sitten ylläpitää auktoriteettia!

Usein sijaisuudesta soitetaan edellisiltana, tai vaikka samana aamuna, eikä valmistelulle ole juuri aikaa. Joskus opettaja ilmoittaa sijaiselle suunnitelleensa jo oppitunnin, joten kaikki on valmiina, ja sijaisen tarvitsee ilmestyä paikalle. Mutta:

"Open kirjoja ja materiaaleja ei löydykään, tai ohjeista ei saa selvää. Kaksoistunnilla katsottavaksi annettu video kestääkin vain 45 minuuttia", huokaa saksanopettajaksi valmistunut Katri sijaiskokemuksistaan.

Kun ongelmat ovat teknisiä, eivät silloin riitä edes pedagogiset taidot ratkaisuksi. Kuinka usein sijaiset ovatkaan punastelleet toimimattomien videoiden edessä tai mananneet piirtoheittimen epätarkkuutta?

"1990-luvun alussa kouluissa oli käytössä vielä noin sata vuotta vanhat avokelanauhurit, joiden toimintaan ei ollut yliopistossa juuri perehdytetty", virnistää Katri.

Kyllä sijaisuuskin
palkitaan

Ei sijaisuuksien tekeminen pelkkää kauhua ole, mutta huonot kokemukset vain jäävät helpommin mieleen. Sijaisuudessa onnistumisen tunteet syntyvät pienistä asioista.

"Yksi poika oli opettajan mielestä varsinainen ongelma, ei ikinä viitannutkaan. Olin kaksi viikkoa sijaisena, ja poika viittasi jatkuvasti", iloitsee Marja.

Joten toivoa on. Jos olet kokenut kauhuja sijaisena, älä lannistu. Seuraavalla kerralla kaikki menee paremmin. Tai ainakin osa.

Laura Koivisto