Perkele! Kirjoituksia Tamysta

Wanted: kansainvälisen tason superaivo kotimaisen kilpailukyvyn pelastamiseksi. Keskustelua on käyty jo vuosia siitä, kuinka tarvitsemme kilpailukyvyn säilyttämiseksi maahamme lisää ulkomaalaisia. Korkeimpien opinahjojen ja suurten yritysten johdossa suitsutetaan kansainvälisyyden tärkeyttä, luodaan suhteita ja tehdään strategioita. Kansainvälisyys tuntuu olevan kaikessa mukana.

Mistä sitten johtuu, että toistaiseksi Suomi on onnistunut houkuttelemaan ulkomaalaisia vain vähän? Ulkomaalaisten osuus maassamme on edelleen yksi läntisen Euroopan alhaisimmista.

Tutkimusten mukaan Suomeen tullaan ja tänne jäädään perhesuhteiden vuoksi. Opiskelu- tai työpaikka tulevat vasta seuraavana.

Kansainvälisyyttä hehkuttava ja yhä korkeampia tavoitelukuja sylkevä opetusministeriö sekä ulkomaalaisen työvoiman tarvetta toitottava valtiovalta tuntuvat elävän kaukana todellisuudesta. Tavoitteista voidaan olla yhtä mieltä, mutta kuinka niihin päästäisiin?

Suomeen tutkintoa suorittamaan saapuvat ulkomaalaiset opiskelijat suhtautuvat usein myönteisesti ajatukseen Suomeen jäämisestä. Tärkeimmäksi syyksi nousee luonnollisesti työllistyminen. Omaa alaa vastaavaa työtä löytää kuitenkin ani harva.

Oleskelulupakäytännöt eivät tätä peliä tee ainakaan helpommaksi. Korkeakoulutettu, EU:n ulkopuolelta tullut nuori saa armon aikaa tasan kuusi kuukautta. Siinä ajassa on löydettävä työtä tai lähdettävä maasta. Opintojensa loppuvaiheessa olevat ymmärtänevät hyvin, mitä yritän sanoa. Puoli vuotta ei ole pitkä aika suomalaisellekaan työtä hakevalle vastavalmistuneelle. Valitettavan moni Suomessa kouluttautunut nostaakin kytkintä ja kantaa tietotaitonsa sekä ansaitsemansa veroeurot muualle.

Katseet voi kääntää myös työnantajiin. Joko työnantajasukupolvelta puuttuu omakohtainen kokemus ja sen mukana ymmärrys kansainvälisyyden myönteisistä puolista tai sitten kyse on puhtaasta ennakkoluuloisuudesta kaikkea muualta tulevaa kohtaan. Toivottavasti kyse on ensin mainitusta. Sillä on mahdollisuus korjaantua ainakin ajan myötä.

Sukupolvi, jolle kansainvälinen opiskelijavaihto on ollut luonnollinen osa opintoja ajattelee asioista jo aivan toisin. Samoin ne, jotka istuvat luennoilla osana monikulttuurista ja -kielistä kuulijakuntaa ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien.

Uskon, että maailma muuttuu yksilöiden kautta. Käyttäkää siis hyväksenne yliopiston tarjoamat mahdollisuudet lähteä vaihtoon, käykää harjoittelussa muilla mailla, opetelkaa kieliä ja ystävystykää yli rajojen.

Kansainvälistyä voi myös Tamyssa, tervetuloa mukaan toimintaan!