Kiinalaisopiskelijoiden erityisasema ihmetyttää

Tampereen yliopistoon saapuu syksyllä 17 kiinalaisopiskelijan ryhmä opiskelemaan suomen kieltä. Kyseiset opiskelijat eivät ole kuitenkaan puhtaasti vaihto-opiskelijoita tai maksullisen koulutuksen suorittajia, vaan jotain siltä väliltä. Hämmennystä on aiheuttanut myös asian niukka tiedottaminen.

Taustalla on Tampereen yliopiston ja Communication University of Chinan yhteistyökokeilu. Sen puitteissa ryhmä Nanjingissa tiedotusalan tutkintoa suorittavia kiinalaisia opiskeli viime lukukaudella suomen kieltä ja kulttuuria suomalaisen opettajan johdolla.

Syksyllä ryhmä jatkaa suomen opintojaan Tampereella. Kielikeskus on palkannut tuntiopettajan koordinoimaan opintoja. Koska kustannukset menevät kiinalaisten piikkiin, hanketta on arveltu tilauskoulutuksen pioneeriprojektiksi.

Tilauskoulutuksella tarkoitetaan Euroopan talousalueen ulkopuolisille opiskelijaryhmille myytävää tutkintoon johtavaa koulutusta, jolla Suomen korkeakoulut voivat hankkia lisätuloja. Tilauskoulutus tuli mahdolliseksi tämän vuoden alussa korkeakoululakien muututtua.

Koska kiinalaisten tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse tutkintoon johtavasta koulutuksesta, heidän suomen opintonsa eivät myöskään ole tilauskoulutusta vaan niin sanottua maksullista palvelutoimintaa.

"Suomen opetuksen on määrä olla hyvin intensiivistä, joten kiinalaisten lukujärjestyksen tulevat täyttämään pääosin suomen kursseista", kertoo yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Tenho Takalo.

Suomen kielen opintojen lisäksi kiinalaisryhmälle on annettu vaihto-opiskelijan statukset, sillä heidän on tarkoitus suorittaa myös tiedotusopin opintoja. Koska kiinalaisten suomen taidot eivät riitä vielä suomenkielisten kurssien suorittamiseen, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta saattaa järjestää ryhmälle varta vasten räätälöityä englanninkielistä opetusta.

Yhteiskuntatieteiden opinnot saattavat olla hyvinkin merkityksellisiä kiinalaisryhmälle, sillä ainakin osan porukasta on kaavailtu jatkavan opintojaan Tampereella vielä syksyllä 2009. Tällöin he siirtyisivät tutkinto-opiskelijoiksi todennäköisesti englanninkieliseen yhteiskuntatieteiden kandidaattiohjelmaan, johon pääsy edellyttää riittäviä alan pohjaopintoja.

Monimutkaisen byrokratian ja epämääräisen tiedottamisen vuoksi muun muassa Tamyssä on vallinnut käsitys, että kaikille ryhmäläisille olisi jo ikään kuin etukäteen luvattu paikka tutkinto-opiskelijana. Näin ollen he olisivat selvästi paremmassa asemassa kuin muut tutkinto-opiskelijaksi havittelevat.

"Kyllä näihin kiinalaisiin on tarkoitus soveltaa ihan samoja hakumenetelmiä kuin muihinkin. Kaikki 17 eivät pääse missään tapauksessa ainakaan samaan ohjelmaan, sillä erillisvalinnan kautta sisään otetaan aina vain muutama. Myös opiskelijan tietotaso täytyy todeta riittäväksi", Takalo selventää.

Esillä on ollut myös vaihtoehto, jossa kiinalaiset suorittaisivat yhtä aikaa sekä suomalaista että kiinalaista tutkintoa. Takalon mukaan tämä on periaatteessa mahdollista, mutta käytännön tasolla moni asia odottaa yhä ratkaisuaan.

"Kaikilla kiinalaisilla ei välttämättä ole varaa jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Ryhmä saattaisi siis hajota, kun taas Kiinan päässä sen toivotaan pysyvän koossa."

Olli Koikkalainen