Köyhät pystyyn

"Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman."

Niinhän se paksussa kirjassa kuuluu. Se tietäisi 50 prosentin kehitysapua.

Kristillisdemokraatit, kokoomus, vasemmistoliitto ja vihreät ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen kehitysapurahojen alhaisesta tasosta.

Oppositio on oikealla asialla. Hallitusohjelmaan kirjattiin todella löysä aikataulu kehyrahojen nostosta YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Raja vedettiin vuoteen 2010, eli seuraavan hallituksen kaudelle.

Nyt edes tuossa aikataulussa ei pysytä. Vuodeksi 2009 kehitysapu nousee näillä näkymin 0,48 prosenttiin. Vuodessa apu ei mitenkään voi nousta 0,22 prosenttiyksikköä.

Ei mahdu kaaliin, mikä mättää. Mielipidemittauksissa suurin osa kansasta nostaisi apua, ja maanantain Hesarissa jopa suurin este eli valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) piti budjetista otettavaa apua parhaana tapana auttaa köyhien maiden ihmisiä.

Hän sanoi, että talouden pitäisi olla hyvässä kunnossa, jotta lisäykselle olisi edellytyksiä. En ole talousguru, mutta ei Suomella ainakaan huonosti mene.

Kehitysapu on prosentuaalinen eli riippuvainen senhetkisestä taloustilanteesta. Jos meillä menee huonosti, annamme vähän. Jos meillä menee lujaa, annamme enemmän. Lamavuonna 1991 annoimme 0,8 prosenttia, mutta nyt valtiovarainministeriö tarjoaa joka välissä 0,25 prosentin tukea.

Moni lienee saanut käsityksen, että Suomikin yltyi anteliaaksi tsunamin jälkikuohuissa. Väärin. Onnettomuuden hoitoon luvatuista 50 miljoonasta eurosta vain kahdeksan miltsiä on uutta rahaa.

Valtaosa lohkaistaan budjetin kohdasta kehitysyhteistyö eli lähinnä Afrikan aliravituilta.