Vaihde vapaalle: Profeetta Turunmaalla

Turkulaisten ja tamperelaisten keskinäisellä vihanpidolla on pitkät perinteet. Aviisilla on kuitenkin unelma maailmasta, jossa vallitsee rauha. Synkkänä marraskuun aamuna pakkaamme tarvittavan määrän Aviiseja autoon ja ajamme Turkuun tunnustelemaan sovinnon mahdollisuutta.

Rauhantahtoinen hyökkäyksemme herättää epäluuloa turkulaisissa. Tuon tuosta saamme vakuutella, ettei ojennettu lehti ole ansa. Se ei räjähdä käsiin eikä ketään Aviisiin tarttunutta muiluteta Sisä-Suomeen.

Rohkeimmat tarttuvat ennakkoluulottomasti syöttiin ja muutama uskalikko suostuu jopa kommentoimaan lehteä. Erityispedagogiikkaa opiskeleva Heli kiinnittää huomion lehden kanteen.

"Lenitan olisi voinut tyrkätä takakanteen. Muuten näyttää hyvältä."

Lääketieteellisestä valmistunut Suvi selailee kasvatustieteiden laitoksen oleskelutiloissa Turun ylioppilaslehteä. Suosittelemme oitis vaihtamaan Aviisiin. Pahaa-aavistamaton turkulainen suostuu vertailemaan lehtiä.

"Teemanumero on hauska idea. En muista, onko Tylkkärissä ollut sellaisia. Te olette käsitelleet onnellisuutta laajasti."

Ruokalan edustalla pyörivä Minna tarttuu estoitta Aviisiin. Minna suhtautuu rauhanasiaamme suopeasti ja pitää sitä tärkeänä ja kannatettavana. Myös itse lehti saa kiitosta osakseen.

Arkeologiaa opiskeleva Sami tutkailee lehteä tarkasti kuin arvokasta muinaisjäännettä. Vakavan oloinen nuorimies punnitsee sanojaan pitkään. Osaamme jo odottaa negatiivista palautetta, mutta haukkuja ei tule vieläkään.

"Tämä vaikuttaa asiallisemmalta kuin Turun ylioppilaslehti."

Yliopistoalueen hiljentyessä päätämme tehdä yllätyshyökkäyksen Turun ylioppilaslehden toimitukseen. Nimeltä mainitsematon päätoimittaja on vielä paikalla.

"Kaikkea tekin keksitte", hän kommentoi vierailuamme.

Muu toimituksen väki on ehtinyt jo häipyä paikalta, joten puolustuskyvytön päätoimittaja ei voi kuin kutsua Aviisin peremmälle. Pienen taivuttelun jälkeen päätoimittaja antautuu vuolaasti kehumaan lehteä.

"Kyllä Aviisi taitaa olla paras ylioppilaslehti Suomessa!"

Väkisin puristettunakin luonnehdinta lämmittää mieltä, joten jätämme toimitukseen ison pinon onnellisuutta ja toivotamme menestyksellistä jatkoa Tylkkärille.

Ulkona kohtaamme viimein oikean turkulaisen, joka ei säästele sanojaan.

"Mun pualest teidä lehde saa heittä suora roski", Jani uhoaa laulavalla turun nuotilla. Toivotamme teekkaripololle kaikkea hyvää ja jatkamme matkaa.

Kampusalueelta siirrymme Tuomiokirkon läheisyyteen, mikä on fiasko. Meidän epäillään levittävän uskonnollisia julkaisuja. Olisikin pitänyt käydä naulaamassa Aviisin onnellisuusteesit Tuomiokirkon oveen.

Kylmäpäisesti pyrimme Brinkkalan talon parvekkeelle julistamaan Aviisin rauhansanomaa, mutta pääsymme evätään. Ehkeivät turkulaiset sittenkään ole valmiita hautaamaan sotakirveitä.

Illan saavuttua tutustumme Turun peruspalveluihin. Päiväkoti on kuulemma suljettu jo aikapäiviä sitten, mutta Pankissa kelpaavat tamperelaistenkin setelit. Panimoravintola Koulussa nostamme Aviisin pulpetille ja jututamme paikallisia. Rohkenen kysäistä, mitä tamperelaisen kannattaa tehdä Turussa. Meitä neuvotaan kaatamaan puhdasta vettä Aurajokeen ja hyppimään torilla, mutta juuri sitä emme halua tehdä.

Vielä ennen kotiinpaluuta vilkuilemme Uuden apteekin ikkunoista sisään. Reijo Mäkeä ei näy. Liekö kirjailija flunssassa. Olisimme tahtoneet ojentaa dekkaristille kädestä pitäen kaksikymmentäkahdeksan sivua onnellisuutta.

Juho Hakkarainen,
teksti ja kuva

Haastateltavien nimet on varmuuden vuoksi muutettu.