Opiskelijat unohdettu school-valmistelussa

Maanantaina 30. elokuuta pidettiin hallinnon opiskelijaedustajien ja ainejärjestöaktiivien koolle kutsuma kokous Tamyn tiloissa, johon osallistui kaikista tiedekunnasta yli kolmekymmentä opiskelijaa mukaan lukien kaksi Tamyn hallituksen jäsentä. Keskustelun aiheena oli yliopiston rakennemuutos ja tulevat schoolit, joita valmisteltaessa yliopiston ylimmän johdon sekä monien yksiköiden johtajien tiedotus on ollut usein luokatonta.

Tällä hetkellä suurimmat neuvottelut laitosten ja rehtoraatin välillä on käyty, ja tilanne on epäselvä enää muutaman laitoksen osalta. Päätökset uusista schooleista tehdään yliopiston hallituksessa syyskuun lopulla. Tästä huolimatta niin opiskelijoiden kuin rivihenkilökunnankin mahdollisuudet osallistua valmisteluun tai edes saada tietoa muutoksesta ovat olleet usein lähes olemattomat. Opiskelijat toivat esimerkiksi esiin, että viime maanantain johdon foorumin asiakirjat on julistettu salaisiksi, vaikka niiden tulisi olla julkisia.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan sivuuttaminen uudistuksen suunnitteluprosessissa on hämmästyttävää, koska tämä on nimenomaan asia, jossa paljon tietämystä ja osaamista on juuri kentällä. Schoolien sisälle kun tullaan tulevaisuudessa rakentamaan uusia laaja-alaisia kandivaiheen tutkinto-ohjelmia, ja rakenteet tulevat vaikuttamaan niin tutkimuksen painopisteisiin kuin mahdollisten yhteisten kurssien järjestämiseen.

Mielestämme sekä opiskelijat että henkilökunta tulisikin ottaa aktiivisesti mukaan keskustelemaan yhteistä yliopistoamme koskevista merkittävistä päätöksistä ja valmistelemaan niitä. Yliopisto ei voi olla strategiassakin peräänkuuluttamansa aidosti "avoin toimija", jollei se takaa omille jäsenilleen mahdollisuutta osallistua meneillään olevien uudistusten suunnitteluun tai vähintäänkin tiedota käynnissä olevista muutosprosesseista jo valmisteluvaiheesta lähtien.

Opiskelijoiden asema tiedonhankinnassa ja valmisteluun osallistumisessa on erityisen hankala, sillä opiskelijaedustajat vaihtuvat tiuhaan ja opiskelijaedustus perustuu puhtaasti vapaaehtoisesti omalla ajalla toimivien ihmisten aktiivisuuteen. Ei voida vaatia, että lähes vuosittain vaihtuvat opiskelijaedustajat tästedeskin käyttävät vain omia resurssejaan tiedon hankkimiseen. Päinvastoin yliopiston ja laitosten johdon tulisi kehittää strategiansa mukaista avointa toimintaa, ja parantaa viestintäänsä.

Positiiviseksi esimerkiksi voisi nostaa kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan pyrkimyksen taata tiedonsaanti ja mahdollisuus osallistua valmisteluprosessiin tiedekunnan eri ryhmille. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistä johtamiskorkeakoulua valmistelleessa työryhmässä oli opiskelijajäsen molemmista yliopistoista, mikä loi myös opiskelijoille aidon vaikuttamiskanavan ja teki tiedonkulusta sujuvaa.

Haluamme opiskelijoina olla mukana tekemässä yliopiston tulevaisuutta, mutta ilman mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon ja saada tietoa, tämä on mahdotonta. Tämän mahdollisuuden vaatiminen ei ole muutosvastarintaa, vaan terveeseen järkeen perustuvaa kritiikkiä johtavien tahojen tiedotuspolitiikkaa kohtaan. Mielestämme päätöksenteon legitimiteetti syntyy silloin, kun päätöksenteon kohteet kokevat tulleensa kuulluiksi ja huomioiduiksi prosessissa. Näin ei ole valitettavasti käynyt rakennemuutoskysymyksessä.

Olli Herranen, tdk-neuvoston jäsen, Kaisa Immonen, tdk-neuvoston jäsen, Veera Kaleva, kollegion varajäsen ja opsu-työryhmän opiskelijajäsen, Jouni Markkanen, Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun johtoryhmän jäsen ja Boomin puheenjohtaja