Alle puolet valmistuneista jää Pirkanmaalle asumaan

Tampere ja Helsinki lähikuntineen ovat houkuttelevimmat asuinpaikat Tampereen yliopistosta valmistuneille. Alle puolet valmistuneista jää Pirkanmaalle ja neljännes muuttaa Uudellemaalle.

Seuraavaksi suosituimmat maakunnat ovat Kanta-Häme, Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa.

Yliopisto seuraa valmistuneiden asumista väestörekisterin osoitetietojen avulla vuosittain. Tilastojen mukaan yliopistossa opiskelleet muuttavat maakunnasta pois selvästi herkemmin kuin esimerkiksi teknillisestä yliopistosta valmistuneet. Hervantalaisopiskelijoista Pirkanmaalle jää lähes kaksi kolmasosaa.

"Tampere on leimallisesti tutkimuksen ja tuotekehittelyn kaupunki, ja täällä on suhteellisesti enemmän insinöörityöpaikkoja", sanoo professori Markku Sotarauta yliopiston alueellisen kehittämisen tutkimusyksiköstä.

"Toisaalta yliopiston tehtävä ei olekaan yhden maakunnan ihmisten kouluttaminen yhdelle maakunnalle", hän jatkaa.

Yliopisto-opiskelijat eivät juuri vaikuta maakunnan väkilukuun, sillä aloittavista opiskelijoista Pirkanmaalta vajaat puolet. Valmistuttuaan maakuntaan jäävien opiskelijoiden osuus on suunnilleen yhtä suuri.

Uudenmaan osuus
on pienentynyt

Erot alojen välillä ovat suuret. Erityisesti luonnontieteitä - lähinnä matematiikkaa sekä tietojenkäsittelytieteitä - ja lääketiedettä opiskelevat jäävät Pirkanmaalle. Uusimaa vetää eniten puoleensa kauppatiedettä, teatteria ja yhteiskuntatieteitä opiskelleita.

Uudenmaan vetovoima on hieman hiipunut viime vuosien aikana. Vuonna 1999 valmistuneista Uudellemaalle muutti 29 prosenttia, mutta kolme vuotta myöhemmin valmistuneista etelään lähti enää 24 prosenttia.

Sotarauta arvelee, että ilmiötä selittää pitkien työmatkojen yleistyminen. Entistä useampi käy töissä pääkaupunkiseudulla mutta asuu Tampere-Helsinki-radan varrella, eikä maakunnallinen tarkastelu anna tästä ilmiöstä selvää kuvaa.

"Tampere-Helsinki-akselista ja aikaa myöten Lahdesta sekä Turusta on tulossa yksi työmarkkina-alue."

Ulkomaille muuttaa
vain pari prosenttia

Sotarauta kertoo, että sijoittumiseen vaikuttaa paljon myös se, ettei korkeasti koulutetun pariskunnan ole helppo löytää töitä pienistä kaupungeista.

"On paljon koulutettuja pareja, jotka haluavat panostaa omaan työhönsä. Tamperekin on aika pieni kaupunki kahdelle koulutetulle."

Syrjäisiin maakuntiin Tampereella opiskelleet eivät juuri päädy. Vuosina 1993-2002 valmistuneista 0,2 prosenttia löysi kodin Kainuusta ja 0,5 prosenttia Pohjois-Karjalasta.

Pirkanmaan suosio asuinpaikkana näyttää viime vuosina hieman kasvaneen. Kaksi vuotta sitten valmistuneista jo 49 prosenttia jäi maakuntaan. Sotaraudan mukaan kasvu saattaa jatkua, mutta suosio riippuu suoraan taloudellisesta tilanteesta.

Tamperelaisille työnantajille tilanne on hyvä, sillä kilpailu korkeasti koulutettujen työpaikoista on kaupungissa kovaa. Vastaavasti Pohjois- ja Itä-Suomessa yritysten on vaikea edes löytää hyviä työnhakijoita.

Tilastojen mukaan ulkomaille päätyy nykyään asumaan vain pari prosenttia opiskelijoista, vaikka laman aikaan näytti, että yhä useampi opiskelija lähtee ulkomaille töihin.

"Suomi on siinä mielessä vielä lintukoto", Sotarauta sanoo.