Nyt puhuu opettaja

Kalevankankaalla räntii. Hautuumaan parkkipaikalle karauttaa Amerikanhummeri, josta konkoaa lahtari. Lahtarilla on pysty ryhti, kädet luontevasti sivuilla ja tuima katse käänneltäväksi koko ylävartalolla. Päällä on kiinalaisten venäläisille tarkoittamat, italian kielellä kirjotut vetimet. Mutta hei: mies siinä kantaa vaatetta, eikä vaate miestä. Lahtari astelee painavin askelin joskin lipsuvin bootsein Juice Leskisen hautakiven varjoon.

Eikä yhtään liian myöhään, sillä samassa paikalle kurvaa eurooppalainen perheauto, josta ponnahtaa punikki. Punikki on jäntevää tekoa, selkä kuin sudella ja jäsenissä kilowattikaupalla sähköä. Punikilla on vartalonmyötäiset varusteet ja ovaalinmalliset suojalasit. Sponsoritarroja ei näy. Jokseenkin vikkelästi punikki hiippaisee Veikko Sinisalon paaden suojaan.

Väinö Linnan ollen sopivasti erotuomarin paikalla alkavat lahtari ja punikki sivallella toisiaan kivien suojasta seuraavaan tapaan:

"Pelaan talvet kovaa ja juhlin kesät lujaa!"

"Kesät talvet tinkimättä treenaan!"

"Rahaa tulee ja menee niin, että siihen tottuu!"

"Maailmankuvani on analyyttinen!"

"Taapermanni! Erytropoietiinimannekiini!"

"Amfetamiini-äitinpoika!"

Lahtari näplää pirunpartaansa ja puhisee mutta jatkaa: "Siiri Rantasen, olympia-aatteen, kenraalikunnan ja Suomen kansan lokaanvetäjä!"

"Järjestäytyneeseen rikollisuuteen ryhtyjä, hangaroundbaikkeri ja viivojen vieressä puheloitsija!"

"En kommentoi, mutta näe, miten media minua kantaa kultatuolissa orjantappurakruunu päässä ja sinua lyö niin, että kusi tippuu!"

"Katso itse kirkassilmä-silkohapsinuorisoa, jolta sinun virontörky vie hampaat suusta niin kuin Tolosen Jukalta!"

Taas sattui, mutta vielä kajahtaa uhmakkaasti: "Sex, drugs and rock´n roll!"

Johon punikki: "Blood, sweat and tears!"

Taistelu taukoaa, ja haudoille laskee hämärä. Ovet mötkyvät, ja Kalevantielle kääntyy auto itään ja toinen länteen. Ei tainnut olla Linna-vainaasta erotuomariksi; uusi aika vaatii uudet viitekehykset.

Vaan hautuumaalta katsoen juuri niillä main, missä Hummerin perävalot lakkaavat näkymästä, seisoo Linna postmoderniin aikaan apdeitattuna.
Siellä ne on paradigmat ja vehkeet ratkoa varman päälle, kumman rikos ihmisyyttä kohtaan on suurempi!

Tai niinhän naiivi luulee. Siperianmatti sen sijaan tietää, että on aivan sama, puhuuko Tampereen yliopistolla pää eli perse.