Tämä on arkistosivu.
Voit siirtyä Aviisin uudelle sivustolle tästä.
Hae Aviisin arkistosta.
 

Uudella yliopistolailla ei vielä juuri vaikutuksia

Yliopistolain arvioinnin mukaan yliopistojen johtaminen on parantunut, mutta päätöksenteon demokraattisuus heikentynyt.

Vuonna 2009: Kolme vuotta sitten yliopistolakia vastustettiin ankarasti. Yliopistolaisten yleiskokous keräsi paikalle parisataa lakia vastustavaa opiskelijaa ja jokusen työntekijän. Tamyn nykyinen puheenjohtaja Veera Kaleva seisoo väkijoukon keskellä.
Vuonna 2009: Kolme vuotta sitten yliopistolakia vastustettiin ankarasti. Yliopistolaisten yleiskokous keräsi paikalle parisataa lakia vastustavaa opiskelijaa ja jokusen työntekijän. Tamyn nykyinen puheenjohtaja Veera Kaleva seisoo väkijoukon keskellä.

Kiistelty uusi yliopistolaki tuli voimaan vuoden 2010 alussa. Laki irrotti yliopistot valtiosta, lisäsi niiden vastuuta ja valtaa sekä välillisesti aiheutti monia yliopistokohtaisia uudistuksia. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa laitokset ja tiedekunnat korvattiin tieteenalayksiköillä.

Pääasiassa yliopistojen työntekijöistä ja opiskelijoista koostunut kriittinen ääni pelkäsi yliopiston muuttuvan yritykseksi, jota elinkeinoelämä johtaisi yliopistojen hallituksen ulkopuolisten jäsenten äänellä. Kriitikoiden mukaan tieteen vapaus olisi historiaa, kun yksityinen pääoma sekaantuu yliopistojen rahoitukseen ja yliopistojen liiketoiminta sallitaan. Ennen kaikkea lainvalmistelijoiden ja kriitikoiden käsitykset lain mukana tuomasta uudesta autonomiasta olivat jyrkässä ristiriidassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kuun alussa lain ensimmäisen arviointiraportin. Arviointi tehtiin jo nyt, sillä eduskunta edellytti lain hyväksyessään sen arvioimista vuoden 2012 kevätistuntokaudella. Ministeriön kilpailutuksen perusteella arvioinnin toteuttajiksi valittiin Gaia Consulting Oy:n ja Innovus Oy:n asiantuntijaryhmä.

"Arviointi kilpailutettiin, koska hankintalaki edellyttää yli 30 000 euron hankintojen kilpailuttamista ja puolueettomuus toteutuu parhaiten, kun ministeriö ei itse valitse arviointipaneelia", kertoo Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Myös yliopistot olisivat voineet osallistua tarjouskilpailuun.



Arvioinnissa keskitytään lain yliopistojen johtamista parantaneeseen vaikutukseen, eikä siinä oteta vahvaa kantaa lain oletettujen pitkän ajan vaikutusten toteutumiseen.

Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli ei pidä arviointia lopullisena tai täydellisenä.

"Seuranta-aika on liian lyhyt, mutta tämäkin arviointi antaa riittäviä viitteitä siitä, että asiat eivät ole menneet pieleen. Arvioinnista ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä."

Hollin mielestä lakia voi tosissaan arvioida aikaisintaan, kun yksi tutkintokausi eli viisi vuotta on kulunut lain voimaantulosta. Myös Ulla Mäkeläisen mukaan lain voimaantulosta oli elokuussa 2011 aloitetun arvioinnin toteuttamisvaiheessa kulunut lyhyt aika.



Raportin mukaan yliopistojen johtaminen on parantunut, mutta henkilöstön tunne osallisuudesta ja päätöksenteon demokraattisuudesta todettiin heikoksi. Uuden yliopistolain positiivisella mielellä vastaanottaneen Hollin mielestä laki on todella parantanut mahdollisuuksia johtaa yliopistoa. Holli ei näe henkilökunnan osallisuuden kokemuksen puuttumista välttämättä laista johtuvana.

"Lain mahdollistamat uudistukset esimerkiksi vähensivät Tampereella professorien hallintoon kuuluvaa aikaa neljäsosaan entisestä. Se on hyvä asia. Henkilöstön pitää luottaa, että kaikkien ei tarvitse olla hallinnossa, ja luottaa, että siellä olevat hoitavat hommansa oikein. On muitakin tapoja osallistua keskusteluun kuin viralliset työryhmät."

Opetusministeriön mukaan yliopistojen hallituksiin on saatu rekrytoitua ihmisiä laajasti yhteiskunnasta, ja rehtori Holli on erityisen tyytyväinen johtokuntien ulkopuolisten jäsenten tuomaan panokseen.

Uuden yliopistolain pelättiin tuovan irtisanomisia, mutta niiden määrä on pysynyt raportin mukaan maltillisena. Tampereella ei ole irtisanottu ketään, ja määräaikaisia työsuhteita muutetaan vakituisiksi. Holli kiittelee hyvää yhteistyötä henkilöstöryhmien kanssa.



Arviointikyselyjen vastausprosentit olivat alle kahdenkymmenen. Sekä Holli että Mäkeläinen arvioivat, että epäkohtia kokeneiden äänet saattavat ylikorostua vastauksissa. Vaikka arvioinnin aineisto on laaja, alhainen vastausprosentti tekee otoksesta sen verran epäedustavan, että arviointi ei läpäisisi tiukinta tieteellistä seulaa.

Uuden yliopistolain pidempiaikaisia vaikutuksia aiotaan arvioida, mutta arviointia ei ole vielä suunniteltu tai aikataulutettu.



Tiina Heikkilä





Lain lupaukset:



1. Lupaus: Valtion ohjaus vähenee.



Toteutunut: yliopistot irtosivat muodollisesti valtion ohjauksesta




2. Lupaus: Rahaa tulee muualtakin kuin valtiolta.



Toteutunut: Vaikka valtio antoi lisää rahaa ja useimmat yliopistot keräsivät rahaa ulkopuolelta, yliopistojen taloudellinen asema ei parantunut.




3. Lupaus: Yliopistojen johtaminen paranee.



Toteutunut: Strateginen johtaminen ja ylimmän johdon asema ovat vahvistuneet, muun henkilöstön osallisuus on heikkoa.





| More

LUKIJOIDEN KOMMENTIT (0)

Kommentointi on suljettu arkistosivulla.

Täytä kaikki lomakkeen kohdat.



Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen


Aviisi Facebookissa
Aviisi Twitterissä
Tampereen yliopisto