Alanäkymänne ovat näköalattomia

Hain kerran kätilökouluun. Joku kertoi, että kätilöillä riittää duunia. Se ei ollut päällimmäisin syy. Hain, koska en halunnut menettää tukiani.

Töihin ei vielä pakoteta, mutta se ei tee sosiaaliturvasta vastikkeetonta. Nostaakseen tukea asiakkaan täytyy esittää aktiivista, puolitotuuksia ja osallistua pilipali-kursseille.

Opetusministeriöllä (OPM) on visio. Jos hälytyskellot eivät vielä soi, nyt olisi oikea hetki. Ylen saamien tietojen mukaan OPM visioi ensikertalaisten suosimista yhteishaussa. Linjakasta, sillä osana koulutustakuuta peruskoulun päättäneet kiilavaat tänä syksynä ensimmäistä kertaa muiden ohi yhteishaussa.

Ministeriön tarkoitus on vauhdittaa valmistumista, ehkäistä syrjäytymistä ja karsia välivuosia. Tuoreen ylioppilaan tulee käytännössä tietää heti valmistuttuaan, mistä ammatista eläköityy. Tuplamaisteri, tuo takavuosien sankari, onkin yhtäkkiä ongelma.

Taloudellisen tiedotustoimiston ja Elinkeinoelämän keskusliiton selvityksen mukaan iso osa lukiolaisista ei tiedä, minkä alan töitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Kyselyyn vastanneista 15 % tietää varmasti ja 46 % melko varmasti.

Hallituksella on niin iso hätä saada nuoret pois kortistosta, että se pakottaa 40 prosenttia lukiolaisista heittämään ala-arpaa. Näin syntyy valtiontalouden kipeästi kaipaamia filosofian maistereita ja medianomeja, jotka kaunistavat työllisyystilastoja. Samaan aikaan leikataan linjakkaasti aloituspaikkoja.

Opetusministeri Krista Kiuru kertoi Ylelle, että “tässä vaiheessa on liian varhaista käydä sisältökeskustelua."

Toivon, että ministeri muistaa kertoa opiskelijoille, milloin sisällöistä keskustellaan. Ministerit ovat tunnetusti hajamielisiä ja vaihtavat alaa vähintään kerran neljässä vuodessa.

Kätilökoulun pääsykokeen jälkeen lähestyin valvojaa varovaisesti ja kerroin, että olen tilanteessa pakosta. Valvoja totesi, että selvä, ja asetti kokeeni kokonaiseen erilliseen pinoon.

En koskaan päätynyt kätilöksi. Päädyin alalle, jolle halusin. Sittemmin olen vaihtanut pääainettani, sillä huomasin, että ala oli väärä, enkä edelleenkään tiedä, mikä minusta tulee isona. Se ei ole tärkeää. Tärkeää on, että meillä on jatkossakin vapaus opiskella ja valita työmme.

Taneli Hämäläinen

Kirjoittaja on kahdeksannen vuoden opiskelija
ja kustannusneutraali köyhä