Ei romahdus, vaan perikato

Voi ei, maailmantalous taantuu. Kirstut tyhjenevät, koko yhteiskunnan rattaat narisevat ja kaikki kuihtuu. Uutisten mukaan olemme kohdanneet katastrofin.

Todellisuudessa yksikään konkreettinen asia ei ole maailmasta kadonnut. Ihmiset ovat yhtä ammattitaitoisia kuin kaksi vuotta sitten. Heidän käytössään ovat samat työkalut ja infrastruktuuri kuin aiemmin. Seteleitäkin on maailmassa tasan yhtä monta. Vain digitaaliset ykköset ja nollat osoittavat eri suuntaan.

"Olemme tulleet pisteeseen, jossa lajimme on päätettävä tulevaisuudestaan", pamautti entinen varapresidentti Al Gore Yhdysvaltain tiedeviikolla.

Ei, hän ei puhunut maailmataloudesta. Hän puhui ihmisen aiheuttamasta maapallon ylikuumenemisesta.

Hurskaista puheista huolimatta hiilidioksidipäästöjen määrä on kasvanut jatkuvasti. Päästöjen kasvuprosentti on huidellut 2000-luvulla kolmessa ja puolessa — joka vuosi. Suurimpia syyllisiä ovat jättivaltio Kiinan savupiiput. Maan talouskasvua ruokitaan polttamalla valtavia määriä kivihiiltä.

Viimeisen sadan vuoden aikana ihminen on sauhutellut ilmakehään arviolta 350 miljardia tonnia hiilidioksidia. Se on paljon. Se on valtavasti. Se saattaa silti olla vasta alkua.

Todellinen lämpöpommi tikittää tundralla. Ikiroutaan on varastoitunut 1 000 miljardia tonnia hiilidioksidia ja metaania. Mikäli ihminen ahneuksissaan nostaa maapallon keskilämpötilaa yli kriittisen rajan, routa alkaa sulaa. Varastoituneet kasvihuonekaasut purkautuvat ilmakehään ja lämpöhelvetti pääsee toden teolla valloilleen. Silloin sitä ei pysäytä enää mikään.

Jopa maailman rikkaimpiin kuuluvalla maalla, Suomella, on jättimäisiä ongelmia heti, kun digitaaliset rahavirrat valuvat päin prinkkalaa. Leppoisa hyväosaisuutemme on äärimmäisen haavoittuvaa sorttia.

On pelottavaa kuvitella millainen perikato ja joukkotuho ihmiskuntaa kohtaa, kun ilmastonmuutos iskee toden teolla. Merenpinta saattaa kohota lämpölaajenemisen ja jäätiköiden sulamisen vuoksi useita metrejä. Laajat rannikkoalueet, joilla asuu noin puolet pallon väestöstä, peittyvät mereen.

Ai niin, lisäksi hirmumyrskyt riehuvat, tartuntataudit leviävät, subtrooppiset metsät palavat, aavikoituminen pääsee valloilleen, kokonaiset ekosysteemit katoavat, viljelymaa ehtyy ja juomavesi käy vähiin. On varmaa, että silloin pörssikurssit eivät putoa. Niitä ei enää ole.

Maailmantalouden lama taitaa olla taivaan lahja. Muutama savupiippu on vähän aikaa kiinni.

Seppo Honkanen