Ulkoista itsesi Viroon

Ihan tosi! Mieti nyt!

Voit saada mukavan yksiön ja käydä ulkona niin, ettet tuhlaa puolta opintotuesta yhtenä iltana.

Kansainvälisellä opiskelijakortilla saat alennusta sisäänpääsyistä ja palveluista. Joukkoliikenne on ilmaista vuoden alusta alkaen, kun rekisteröidyt kaupunkilaiseksi.

Mikset muuttaisi Tallinnaan? Miksi et ulkoistaisi itseäsi Viroon?

Suomen ja Viron välillä käy sutina. Lahden yli pääsee laivalla lähes yhtä usein kuin junalla Helsingistä Tampereelle. Suomenlahden ylittävät matkustaja- ja tavaramäärät kasvavat tasaista ja kovaa vauhtia.

Mutta vodkaturistien aika on ohi. Viroon tullaan nyt olemaan.

"Ei voi puhua enää turismista, täällä käydään nyt kylässä ja olemassa pidempiä aikoja", sanoo Baltic Guide -lehden päätoimittaja Mikko Savikko, joka on seurannut Suomen ja Viron välistä matkailua vuosia.

Muutos näkyy tilastoissa: suomalaisten hotelliyöpymisten määrä on hieman vähentynyt, mutta matkat kasvaneet, mistä voi laskea yhteen sen, että vuosittain 300 000-400 000 matkaa suuntautuu tuttujen luo tai omaan kakkosasuntoon, Savikko sanoo.

"Jäädään eläkkeelle ja myydään asunto Suomessa. Samalla rahalla saa Tallinnasta mukavan asunnon, ja edullisemman hintatason vuoksi rahaa jää elämiseen."

Seniori voi muuttaa kauneushoitojen ja ravintolaillallisten perässä, koska työpaikka ei enää sido Suomeen.

Niin voi opiskelijakin.

Nyky-yliopisto on kuin tehty etätyöhön. Verkkokurssien ja nettitenttien lisääntyessä voi ison siivun opinnoista suorittaa etänä.

Kela maksaa opintotukea ulkomailla asuvalle opiskelijalle aivan kuten kotimaassa. Tampereen yliopistossa kirjoilla oleva, Tallinnassa asuva opiskelija voi nostaa opintorahaa ja asumislisää, kunhan toimittaa vuokrasopimuksen opintotukitoimistoon ja tekee vähintään viisi opintopistettä tukikuukautta kohden.

Kirjastosta saa kirjoja lainaan. Sähköposti kulkee. Moodle toimii lahden toisellakin puolella. Skypellä voisi hoitaa ryhmätyöpalaverit.

Niin minä tein. Olen katsellut elämänmenoa Tallinnasta käsin syksyn ajan. Teen gradua ja reissaan seminaariin muutamia kertoja kuussa. Teen etänä töitä freelancerina - tällä jutulla ostetaan juustoa leivän päälle.

Tämä juttu lähti liikkeelle ymmärryksestä, että täällä lahden eteläpuolella voi elää mukavaa elämää samalla rahalla, joka Suomessa riittäisi soluun Lukonmäessä ja nuudeleihin.

Tietysti tarina ei ole mutkaton: laivamatkat maksavat, sähkön hinta kallistuu, eikä se ruoka täälläkään ilmaista ole. Silti meinaan pyörtyä joka kerta kun tulen Suomen puolelle. 12 euroa elokuvalipusta! Ruispalat, 2,05 perkeleen euroa!

Samalla koen huonoa omaatuntoa.

Onko reilua, että suomalainen opintoraha on yhtä suuri kuin virolainen minimipalkka? Onko oikein, että työ lahden toisella puolella on niin eriarvoista?

Suomenlahdessa makaa edelleen iso taloudellinen raja, vaikka olemme olleet samaa talousaluetta kohta kymmenen vuotta. Viro liittyi EU:hun 2004. Sen jälkeen tavara, pääoma ja ihmiset ovat saaneet liikkua vapaasti EU:n perusperiaatteen mukaisesti.

Miksi maiden palkkatasot ovat niin erilaiset?

"Vaikea antaa tyhjentävää vastausta, mutta merkittävin syy on historia", tutkija Jani-Petri Laamanen Tampereen yliopistosta sanoo.

Vilkaistaanpa tilannetta vuodelta 1991, jolloin Viro itsenäistyi toista kertaa.

Silloin Viron talous oli neuvostosysteemin runtelema. Viron entinen pääministeri Mart Laar kirjoittaa The Heritage Foundationin raportissaan, että vuonna 1987 Suomen bruttokansantuote oli yli 14 000 dollaria ja Viron noin 2 000 dollaria per asukas - optimististen arvioiden mukaan.

Paljon on tapahtunut 20 vuodessa, ja tahti sen kun kiihtyy. Viron talous kasvaa, ja palkat hiipivät vähän kerrassaan ylös.

Kun me parikymppiset yliopisto-opiskelijat olemme keski-ikäisiä, voi säästöturismin aika olla ohi.

"Mitä enemmän on liikkuvuutta, sitä enemmän pyrkii tasoittumaan", Laamanen sanoo.

Taloustieteellinen ajatuskulku toimii näin: suomalaisturistit aiheuttavat tavaroiden ja palveluiden hinnanousua, ja sitä kautta myös palkkojen nousua. Virosta Suomeen tulevat työntekijät lisäävät työn tarjontaa, mikä aiheuttaa hidastuvaa palkkakehitystä - tai suomalaisesta näkökulmasta on uhka palkkatasollemme.

Palapeliin vaikuttavat tietysti ennen kaikkea Viron ja Suomen kansantalouksien yleiskunto. Virolaiset raksamiehet eivät ole syy palkanalennuksiin eivätkä suomalaisturistit inflaatioon.

Ja yleiskunnosta on kiinni myös se, kuinka palkka- tai hintataso tasoittuu.

Tässä tarinassa on yksi iso mutta. En olisi lähtenyt Viroon, ellei mielitiettyni olisi päättänyt opiskella Tallinnassa. En olisi myöskään mistään hinnasta lähtenyt kesken ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoteni, jolloin yhtään tenttiä tai verkkokurssia tärkeämpää oli kaupunkisuunnistaa, istua alakuppilassa ja notkua Tampereen monissa juottoloissa uusien jännien kavereiden kanssa.

Samaa sanovat Viron työttömyyskassan kyselyyn vastanneet virolaiset: suurin syy olla lähtemättä ulkomaille töihin on halu viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa.

Silti ajatustyöläinen voi pohtia, missä ostaa ruispalansa ja mihin hintaan.

Verna Leinonen, teksti