Pörssikurssit kurssitarjottimella

Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen epäilee, ettei sijoittaminen ole paras mahdollinen tapa kohottaa elintasoaan yli opintotuen. On se silti mahdollista, hän myöntää.

Puttosen mukaan suuri osa esimerkiksi kauppakorkeakoulun opiskelijoista omistaa osakesalkun. Taloustietämys ei kuitenkaan ole kynnyskysymys pörssiin lähtemiselle.

"Pörssiin voi lähteä vaikka siltä istumalta, kun alkaa kiinnostaa", Puttonen kuittaa epäilyt.

Aktiivisimmin osakkeilla tekevät kauppaa 20?40 vuotiaat miehet. Passiivisimpia osakkeenomistajia taas ovat 60?80 vuotiaat naiset. Suuret voitot eivät kuitenkaan seuraa markkinapaikalla jatkuvasti hyörivää sijoittajaa.

"Parhaiten tuottavat juuri passiivisten vanhempien naisten salkut. Nuorilla miehillä tuppaa olemaan ylisuuri itseluottamus", Puttonen naureskelee.

Samaa uhkapelin imagoa tuskastelee myös Finlandia Groupin markkinointijohtaja Mikko Petäjistö.

"Päivittäinen kaupankäynti eli Â’deitreidaaminenÂ’ kuulostaa seksikkäältä, mutta sellaisista sijoittajista kaksi kolmasosaa häviää kaupoissa. Surullista, mutta niin se on. Kun informaatio tulee sijoittajalle, se näkyy jo kursseissa", Petäjistö
kertoo.

80?90 prosenttia Finlandia Groupin asiakkaista ottaakin valmiin varainhoitopaketin.

Turvaa pääomasi

Petäjistön kokemuksen mukaan alle 10 prosentilla kolmekymppisistä on mitään hajua raha-asioistaan. Fläppitaulun paperi sauhuaa, kun Petäjistö piirtää elämänkaarta. Jos eläkettä varten alkaa säästää päälle parikymppisenä, pitää laittaa sivuun muutama satanen kuukaudessa.

Kymmenen vuotta myöhemmin aloittavalla summan on oltava jo tuhannen euroa, ja nelikymppinen ensisäästäjä on auttamattomasti myöhässä.

"Esimerkiksi tällä eläkesäästömallilla rahat tuplaantuvat joka kuudes vuosi", Petäjistö selittää ja naputtelee laskinta.

Puttonen harmittelee suomalaisiin syvälle juurtunutta käsitystä pitkän aikavälin sijoittamisen turhuudesta. Luottamus eläkejärjestelmään on vakaa, ja pörssi koetaan kasinon korvikkeeksi. Suora osakesijoittaminen vähenee jatkuvasti, ja ihmiset sijoittavat rahastoihin. Petäjistön mukaan tulevaisuudessa rahastojen ohi kasvavat pääomaturvatut sijoitukset, joissa asiakas saa sovitun aikavälin jälkeen takaisin ainakin alun perin sijoittamansa summan.

Velkaraha käypää valuuttaa

Sekä Petäjistö että Puttonen korostavat, että sijoittaminen on juuri niin riskialtista kuin sen haluaa olevan.

Pääomaturvattu sijoittaminen kuulostaa jo lähes pomminvarmalta, mutta sijoitusmalliin lienee turha laittaa opintotuesta "ylijäävää" muutamaa kymppiä. Mistä siis rahat sijoittamiseen?

"Sitten voi sijoittaa osittain velkarahalla, ei sitä kannata loputtomasti pelätä. Se on puhdasta matematiikkaa, tunteilu on hölmöä. Tilastojen mukaan osakkeet tuottavat vuoden päästä 60 prosentin varmuudella enemmän kuin tänään. Pitemmällä aikavälillä todennäköisyys on yli 90 prosenttia", Puttonen sanoo.

Petäjistö muistuttaa, että asiakas voi sijoittaa myös pienissä erissä pitkän aikaa, esimerkiksi vain 50 euroa kuussa.

Ilmaisia vinkkejä jaossa

Omatoimisia pörssimeklareita Puttonen suosittelee sijoittamaan isoihin yrityksiin, kuten Nokiaan, tai ilmastonmuutoksista hyötyviin ilmiöihin, kuten tuulivoimaan.

Yhteiskuntavastuuta kantavat yritykset kasvattavat suosiotaan sijoituskohteina. Petäjistön mukaan sijoitusneuvonta on maksutonta, joten vinkkejä voi käydä hakemassa ilman juoksevaa tuntitaksaa.

Yksi tapa löytää sijoituskohde on yksinkertaisesti sijoittaa sellaiseen firmaan, jonka tuotteita itsekin ostaa.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Stockmannin osakkeista yli puolet on naisten käsilaukuissa, teknologiafirman osakkeita taas hankkivat nuoret miehet.

"Tämä on ihan hyvä taktiikka niin kauan, kuin ei rakastu yritykseen eikä enää raaski myydä sen osakkeita", Puttonen toteaa.

"Bioluvililla on pinkki rasia ja Peugeotilla kiva kyyti, mutta se on puhtaasti imagomainontaa", Petäjistö torjuu tunnepohjaisen sijoittamisen.

Osakesalkku leventää leipää

Kauppatieteiden opiskelija Antti Johansson osti ensimmäisen osakkeensa kesällä 2007. Salkkuun livahti TeliaSoneraa kahdella ja puolella tuhannella eurolla. Kappalehinta oli 5,38 euroa. Rahasto-osuuksia Johansson on omistanut jo muutaman vuoden ja sijoittaminen kiehtoo jatkuvasti enemmän. Pörssimaailman ummikkona lähestyin Johanssonia mieltäni askarruttaneilla kysymyksillä.

Voiko sijoittamisella oikeasti tehdä lisätuloja opintotuelle?
"Kyllä! Ongelma on vain se, että voittojen kotiuttaminen lasketaan pääomatuloksi, mutta tappioita taas ei voi Kelan sääntöjen mukaan vähentää. Opiskelijoille paras keino on pitkän tähtäimen sijoitukset, jotka voi mahdollisesti myydä vasta opiskeluajan jälkeen."

Mitä oma salkkusi tällä hetkellä sisältää?
"Rahastopuoli sisältää kehittyviä markkinoita ja Itä-Eurooppaa. Osakepaino on
pitkälti TeliaSoneran ja Nordean varassa."

Miten sijoituksesi ovat toimineet?
"Kehittyvien markkinoiden rahasto on ollut paras sijoitukseni, se on tuottanut puolessatoista vuodessa yli 60 prosenttia. Comptel taas on ollut huono sijoitus
antaen lähes 10 prosentin tappion. Tosin Compin paino on pieni ja km-rahaston suuri,
joten kokonaisuus näyttää hyvältä."

Kuinka paljon osakkeisiin täytyy sijoittaa alkupääomaa, että hommaon mielekästä?
"Rahastoihin voi laittaa esimerkiksi 20?40 euroa kerrallaan, mutta osakesijoitusten aloittamiseen voisin suositella vaikka 3000 euroa jaettuna kahteen eri osakkeeseen."

Kuinka aikaa vievää sijoittaminen on?
"Käytän pörssin parissa aikaa ehkä keskimäärin viisi tuntia viikossa. Mutta on viikkoja, jolloin en seuraa ollenkaan ja sitten on viikkoja, jolloin suunnittelen uusia ostoja. Silloin saattaa mennä monta tuntia päivässä."

Millaisia vinkkejä antaisit vasta-alkajalle, joka haaveilee omasta osakesalkusta?
"Osta pankkisi hallinnoimia rahastoja pitkällä aikahajautuksella, eli vaikka sadalla eurolla kuussa. Sillä ei pääse nopeasti käsiksi isoihin tuottoihin, mutta se tekee tapahtumien seuraamisen mielenkiintoisemmaksi."

Veera Visapää, teksti
Teemu Sirviö, kuvitus