![]() |
|
1. Pitäisikö Suomen sosiaaliturvajärjestelmää muuttaa enemmän perustulon suuntaan?
2. Uskotteko, että sosiaaliturvassa toteutetaan 15 vuoden päästä jonkinlaista perustulomallia?
1. EOS
Veropolitiikan ja sosiaaliturvan lähtökohtana pitäisi olla joka tilanteessa työn merkitys ensisijaisena toimeentulon lähteenä sekä kaiken työnteon kannustavuus. Sosiaaliturvan toinen keskeisin tavoite on riittävän toimeentulon turvaaminen ilman ylimääräistä byrokratiaa niille, jotka eri elämäntilanteissa tai pysyvästi apua tarvitsevat. Kokoomuksen puoluekokous on ottanut varovaisen kannan vuonna 2008 negatiivisen tuloveron puolesta, mutta siirtyminen kokonaan pois harkinnanvaraisesta sosiaalietuusjärjestelmästä ei ole täysin ongelmatonta. Jäisikö esimerkiksi perheiden ongelmia huomaamatta entistä enemmän?
2. EOS
Sosiaaliturvan ja työn tekemisen yhteensovittamiseksi on tehty panostuksia nyt viimeisimmässä kehysriihessä, ja tällä tiellä on ehdottomasti jatkettava. Työn vastaanottamisen on aina oltava kannustavampaa kuin kotiin jääminen, ja tässä suhteessa perustulo on mielenkiintoinen malli, jota on syytä ehdottomasti tarkastella. On kuitenkin vaikea arvioida, ollaanko Suomessa siirtymässä uudenlaiseen sosiaaliturvajärjestelmään 15 vuoden kuluessa - kyseessä olisi kuitenkin täydellinen remontti, johon vaadittaisiin laaja yhteiskunnallinen konsensus.
1. Kyllä
Kysymyksen mukaisesti "muuttaa enemmän perustulon suuntaan" Keskustan tavoitteena on työhön ja työntekoon kannustava ja yksinkertainen sosiaaliturva, joka voidaan toteuttaa negatiivisen tuloveron tai perustulon keinoin. Nykyinen järjestelmämme vaatii yksinkertaistamista ja selkiyttämistä. Me olemme valmiit osallistumaan valmisteluun ja työhön löytääksemme maahamme parhaiten soveltuvan ratkaisumallin.
2. Kyllä
Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset edellyttävät meitä aktiivisesti etsimään keinoja, joilla sosiaaliturvamme paremmin vastaisi niin työelämän muutoksiin kuin esim opiskelun, perheen ja työelämän yhteensovittamiseen. Tämä edellyttää muutosta niin ajattelutavoissa kuin lainsäädännössäkin.
1. Ei
Perustulo sinetöi ihmisten jakautumisen A- ja B-kansalaisiin. Miksi välittää työllisyydestä, irtisanomissuojasta tai ihmisten välisistä perusteettomista eroista, jos kaikki tulevat toimeen perustulolla (jos perustulo tarkoittaa tasoltaan sellaista tuloa, jolla tulee toimeen. Jos ei taas tarkoita, miksi luoda ylimääräinen byrokratia koska vanhakin joudutaan säilyttämään). Pohjimmiltaan perustulo merkitsee vähimmäisetuuksien tason laskemista ja raakaa yhteiskuntapolitiikkaa.
2. Ei
Kaiken lisäksi on se millaista perustuloa edes tarkoitetaan (kaikille, ei eläkeläisile tai lapsille, täyttä vai osittaista ja minkä tasoisena, sidotaanko siihen jokin aktiivisuusvelvollisuus, säilytetäänkö ansiosidonnaiset etuudet, miten rahoitetaan, noin aluksi joutuu kysymään). Näitä kysymyksiä ei nykykeskustelussa lainkaan käsitellä, vaan vain lämmintä sanaa ja siihen mentaalisesti kytkettyjä hyviä asioita.
1. Kyllä
Kyllä. Maailma on muuttunut ja siksi myös sosiaaliturvajärjestelmää on muutettava. Nykyisellään se kohtelee ihmisiä eriarvoisesti. Työn tekemisen tulisi olla aina kannattavaa: esimerkiksi työttömyysturvan pitäisi olla helpommin sovitettavissa yhteen pätkätöiden kanssa.
2. Kyllä
Vihreät ovat esittäneet seitsemän realistista askelta kohti perustuloa, joista ensimmäisiä on jo otettu. Esimerkiksi työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto aiotaan nyt toteuttaa. Perustulo on aivan mahdollista toteuttaa ja nyt se saamassa taakseen poliittista tahtoa yli puoluerajojen.
1. EOS
Ei yksiselitteistä torjuvaa kantaa, mutta ainoa kestävä hyvinvointi lähtee työnteosta. On iso asia, jos työn ja hyvinvoinnin välinen kytkös poistetaan. Ei kuitenkaan ole hyvä, että sadat tuhannet ihmisiä ovat ilman työtä ja riippuvaisia sosiaaliturvasta eivätkä työllisty työmarkkinoilla eivätkä työllisty työmarkkinoilla. Pitkällä tähtäimellä kuitenkin työn pitää olla hyvinvoinnin perusta.
2. Kyllä
Mallista riippuen se on hyvin mahdollista, mutta kukapa tuon tämän paremmin tietäisi. Jollain tavalla täytyy pystyä hoitamaan juurikin nämä heikompiosaiset., muuten ei voida enää puhua hyvinvointiyhteiskunnasta. Jokin perustulomalli voisi olla siis järkevä, mutta minkälainen, se on eri kysymys.
1. Kyllä
Vasemmistoliitto kirjasi perustulon jo ensimmäiseen puolueohjelmaansa 1990-luvun alussa. Puoluekokous linjasi vuonna 2011, että toimeentuloturvan kehittämisen turvallisin, joustavin ja oikeudenmukaisin tapa on siirtyä asteittain kohti perustulojärjestelmää. Liiton perusturvan ja perustulon työryhmä ehdotti keskusteluasiakirjassaan vuonna 2011 perusturvan parantamisen jatkona 620 euron perustuloa. Sitä täydentäisi työttömyyden ja muiden syiden perusteella maksettava perusturva, jolloin perusturvan kokonaissumma on 750 euroa. Täydentävänä tarvitaan asumistukea, joka takaa, etteivät kohtuulliset asumismenot ylitä neljännestä tuloista. Ansiosidonnaiset etuudet maksetaan perustulon päälle siten, että niiden taso säilyy ennallaan. Työryhmä katsoi, että perustulo tarjoaa vision uudesta oikeudenmukaisesta, tasa-arvoisesta ja yksilöllisyyttä kunnioittavasta 2000-luvun hyvinvointivaltiosta.
2. Kyllä
Toimeentuloturvan viime vuosikymmenien kehitys kohti yhä suurempaa harkinnanvaraisuutta ja kontrollia tulee tiensä päähän. Se sopeutuu huonosti työelämän muutokseen. Merkkejä muutoksesta on jo näkyvissä. Niitä ovat takuueläke, työttömyysturvan 100 euron korotus ja kehysriihessä päätetty muutos, jonka jälkeen puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen määrään. Perustulo on luonteva sosiaalipolitiikan kehittämissuunta. Perustulosta tulee jatkaa aktiivista yhteiskunnallista keskustelua. On mahdollista hakea myös kokeilun kautta reittiä perustulon edistämiselle, koska kattavalle perustulolle on myös vastustusta. Paljon riippuu siis myös poliittisesta ilmapiiristä.
1. Ei
Rkp ei tue ajatusta perustulosta. Näkemyksemme on, että työnteon pitäisi aina olla kannattavaa, ja että tulot perustuvat työntekoon. Samalla olemme sitä mieltä, että sosiaaliturvajärjestelmän pitäisi toimia niin, että se turvaa kohtuullisen tulon mutta ei johda tuloloukkuihin.
2. EOS
Emme osaa arvioida mitä tapahtuu 15 vuoden päästä. Siihen vaikuttaa sekä Suomen taloudellinen tilanne, että tulevaisuuden hallituskokoonpanot.
1. Ei
Ei ole tarvetta, perustulo vähentäisi työn arvoa, ja sen riittävä taso tulisi alituiseksi riidanaiheeksi. 500 - 750 euroa. Vain työtä tekemällä voimme saada hyvinvointia lisää.
2. EOS
Uskoisin että sosiaaliturvaa tullaan yhtenäistämään kun valtion taloudellinen tilanne paranee.
Koonnut: Juho-Matti Paavola
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen