Perkele — Kirjoituksia Tamysta

Tamyn edustajistovaalien äänestysprosentti oli edellisissä vaaleissa 23,57. Ketään ei vain kiinnosta, joskus sanotaan.

Tuskin löytyy kuitenkaan montakaan opiskelijaa, joita ei kiinnostaisi esimerkiksi opintorahan suuruus ja tulorajat. Myös opintojen tukipalvelut, kuten opiskelija-asuntojen määrä ja laatu, terveydenhoitopalvelut ja ateriatuki, herättävät jonkinlaisia tuntemuksia suurimmassa osassa meistä opiskelijoista. Mistä siis johtuu pieni äänestysprosentti?

Tamyn hallitus tekee poliittisia linjauksia muun muassa edellä mainituissa asioissa. Viimeksi otimme kantaa lukukausimaksuja vastaan. Käytännössä ylioppilaskuntien hallitukset ja SYL muodostavat ylioppilasliikkeen, joka puhuu kaikkien yliopisto-opiskelijoiden suulla.

Luulisi siis opiskelijoita kiinnostavan, keitä siellä hallituksessa istuu, ja mitä mieltä me olemme opiskelijoiden asioista. Uskon, että kiinnostaakin, mutta todistettavasti kiinnostus ei kanavoidu äänestämiseen.

Osittain saattaa olla kyse siitä, että päätöksentekopaikkoja tai vaikuttamisreittejä ei ymmärretä. Asioista on helppo olla melkein mitä tahansa mieltä, mutta kun joitakin asioita lähdetään ajamaan esimerkiksi yliopiston suuntaan, täytyy argumentoinnin olla vahvalla pohjalla. Mitä pidempään järjestelmässä toimii, sitä syvemmälle sen kiemuroihin joutuu. Asiantuntemus paranee, kontakti muihin opiskelijoihin vähenee.

Tämä on yksi rakenteellinen ongelma opiskelijaedustuksessa. Toinen ongelma saattaa löytyä "kun ketään ei kiinnosta" -lausahduksesta. Tällainen ajattelu on vaarallista, koska sillä pystytään oikeuttamaan mikä tahansa toiminta tai kannanotto. Jos ihminen kokee olevansa ainoa, joka kiinnostuu, tajuaa ja tiedostaa, ajaudutaan aika kauas siitä, mitä edustuksen pitäisi olla.

Nykyisessä tilanteessa, jossa kiinnostusta ei näytetä vaaleissa, on syytä tarkastella koko järjestelmää kriittisesti. Kun aktiiveja on vähän, toimijoiksi valikoituu helposti ihmisiä, jotka jossain tilanteessa osoittavat harrastuneisuutta. Tällöin taas voi olettaa, että toimintaan lähtevät ne, jotka kokevat "ylioppilasliikkeen" aiemmin lausumat teesit omikseen.

Näin ei pitäisi olla. Niin äänestäjien kuin äänestettyjenkin pitäisi huomata, että he samalla myös tuottavat järjestelmää, toimintaa ja kannanottoja. Vaikka opiskelu on useimmille meistä ohimenevä elämänvaihe, voisi itse kukin ottaa osaa keskusteluun ainakin äänestämällä edustajistovaaleissa syksyllä.

Myös poliittisten toimijoiden on huolehdittava siitä, että he tuovat riittäväasti omia kantojaan esille nimenomaan niissä asioissa, joista Tamyn edustajisto ja hallitus päättävät.

Maija Mattila
Tamyn hallituksen kopovastaava