Yliopistot mukaan sijoitustoimintaan / Yliopistot irti tiliviraston asemasta

Yliopistot mukaan sijoitustoimintaan

"Rahastotalous etäännyttää yliopiston ydintehtävistään"

Yliopistot jäävät enemmän taloudellisesti yksin, jos opetusministeriön selvityksen muutokset toteutuvat. Kaikilla yliopistoilla olisi mahdollisuus rahastotalouteen.

"Muutos toisi enemmän pelivaraa, mitä varmaankin tarvitaan. Koko omaisuutta ei pystyttäisi hassaamaan, koska selvitykseen sisältyy rajoituksia. Kuitenkin rahastotalous etäännyttää yliopistoa ydintehtävistään ja eri oppialat voivat joutua eri asemaan", Tamyn hallituksen puheenjohtaja Simo Autio sanoo.

Yliopistot irtautuisivat osittain opetusministeriön ohjauksesta myös toiminnallisesti.

"Yliopistot ovat valtion rahoittamia, joten kansan valitsemalla eduskunnalla ja siitä muodostuneella ministeristöllä pitäisi olla kontrollia. Uudistuksessa parlamentaarinen kontrolli heikentyy", Autio miettii.

Rahastotalous mahdollistaisi yliopiston sijoitustoiminnan.

"Sijoittamiseen sisältyy riski, jos tuotot eivät vastaakaan odotuksia", Tampereen yliopiston talousosaston päällikkö Ilkka Leveelahti sanoo.

Tamyn kannanoton mukaan markkinaohjautuvuus korostaisi nykyistä tilaa, jossa koulutuspolitiikkaa tosiasiallisesti ei tee valtio, vaan valtion ja yliopistojen ulkopuoliset kolmannet intressiryhmät.

"Ulkopuolelta tuleva rahoitus ei saisi pienentää valtion tukea. Jos yliopistot jäisivät ulkopuolisen tuen varaan, tuen määrä voisi vaihdella ja vaikuttaa perusopetukseen ja -tutkimukseen", luottamusmies, Tampereen yliopiston matematiikan didaktiikan lehtori Jorma Joutsenlahti sanoo.

Uuden johtokunnan kokoonpanon osalta selvityksessä on kaksi vaihtoehtoa. Toisessa johtokunnan enemmistö olisi yliopiston valitsemia ulkopuolisia jäseniä, toisessa yliopistoon kuuluvia. Johtokunnan puheenjohtajana tulisi toimimaan yksi ulkopuolisista jäsenistä tai rehtori.


Lukukausimaksut osalle opiskelijoista

"Opetukseen ja tutkimukseen liittyvät asiat on nähtävä yliopiston strategisina asioina ja siten myös budjettiasioina. Niitä ei voi antaa pelkästään ulkopuolisten henkilöiden päätettäväksi", Tampereen yliopiston vararehtori Arja Ropo sanoo.

Yliopistojen henkilöstön palvelussuhteet muutettaisiin työsuhteisiksi.

"Virkamiestehtävät hoidetaan virkavastuulla, koska siihen kuuluu julkisen vallan käyttöä. Palvelusturvan heikentäminen ei ole kannatettavaa", Joutsenlahti sanoo.

Kansleri ei enää valvoisi yliopiston rekrytointiprosessien oikeellisuutta.

"Rekrytointi pitäisi säilyttää nykyisen muotoisena", Autio sanoo.

Selvityksessä esitetään lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

"Ulkomaalaisten opiskelijoiden maksut siirtävät ilmapiiriä lukukausimaksujen suuntaan", Autio sanoo.

Hertta-Mari Kaukonen

* * *

Yliopistot irti tiliviraston asemasta

Taloudellinen itsenäisyys voi tuoda lisärahaa ja -aikaa opetukseen

Yliopistot ovat saamassa lisää taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä, mikäli opetusministeriön teettämän selvityksen muutosehdotukset toteutuvat.

"Asia on erittäin hyvä ja täydellinen. Autonomiaa pitäisi viedä mahdollisimman pitkälle, vaikka valtakunnallinen ohjaus voikin edelleen olla olemassa", Tampereen yliopiston suunnittelupäällikkö Mauri Pimiä kommentoi hymyillen.

Jos muutokset menevät läpi, yliopistoilla olisi mahdollisuus rahastotalouteen eli esimerkiksi tuottojen hankkimiseen sijoittamalla. Rahoja olisi mahdollista suunnata myös opetukseen.

"Yliopiston rahoituksessa suurin ongelma on jälkikäteen palkitseminen tulosten perusteella. Henkilökunnalta menee aikaa rahoituksen hankkimiseen", pitkään yliopiston hallinnossa toiminut, oikeustieteiden laitoksen lehtori Juha Salonen sanoo.

Uuden johtokunnan kokoonpanon osalta selvityksessä on kaksi vaihtoehtoa. Toisessa johtokunnan enemmistö olisi yliopiston valitsemia ulkopuolisia jäseniä, toisessa yliopistoon kuuluvia.

"Ulkopuoliset jäsenet voivat tuoda tärkeitä signaaleja työelämän trendeistä ja haastaa yliopiston akateemisia traditioita", Tampereen yliopiston vararehtori Arja Ropo sanoo.

Yliopistojen henkilöstön palvelussuhteet muutettaisiin työsuhteisiksi.

"Virkamiehenkin voi irtisanoa, joten muutos ei ole iso. Yliopisto voisi maksaa palkkaa ansion eikä taulukoiden mukaan, jolloin todella hyviäkin saataisiin palkattua", Tampereen yliopiston talousosaston päällikkö Ilkka Leveelahti sanoo.

Johtokunnan puheenjohtajana tulisi toimimaan yksi ulkopuolisista jäsenistä tai rehtori.

"Yliopisto tarvitsee ammattijohtajia. Yliopistojohtaminen on todella tehotonta. Professorin tieteellinen pätevyys ei tee ammattijohtajaa", Salonen sanoo.


"Opiskelijat opiskelevat tehottomasti"

Selvityksessä esitetään lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille.

"Kannatan erityisryhmien kuten ulkomaalaisten opiskelijoiden ja työssäkäyvien täydennyskoulutettavien opiskelijoiden lukukausimaksuja. En kannata suomalaisille perusopetukseen maksuja, vaikka opiskelijat opiskelevatkin tehottomasti", Salonen sanoo.

Laitoskoot suurentuisivat, niin että laitoksessa olisi vähintään viisi professoria.

"Tehostaminen voi olla hyvä asia, sillä professorien hallinnollinen vastuu pienenisi. Hallintotyö on kuitenkin pois opetus- ja tutkimusajasta" Tamyn hallituksen puheenjohtaja Simo Autio sanoo.

Tampereen yliopisto valtiollistettiin vuonna 1974.

"Yksityisen yliopiston hallituksessa istui 1970-luvun alussa kaupunginjohtaja. Kaupungin ja yliopiston välit olivat lämpimämmät", silloisessa hallinnossa istunut Salonen muistelee.

Hertta-Mari Kaukonen