Kieliopinnot hankaloituvat uudessa tutkintojärjestelmässä

Uusi tutkintojärjestelmä saattaa vähentää opiskelijoiden vapaaehtoisia kieliopintoja. Kieliopinnot ovat kaksiportaisessa järjestelmässä tarkoitettu osaksi kandidaatintutkintoa. Koska kursseille joutuu jonottamaan opintopistemäärän perusteella, ei kolmessa vuodessa juuri ehdi suorittaa tutkintotasoisia opintoja ylimääräisestä kielestä.

Kielikeskuksen vt. johtaja Kaisa Alanen arvioi, että noin puolet opiskelijoista suorittaa tällä hetkellä enemmän kuin pakolliset kieliopinnot. Englannin ja pakollisen ruotsin jälkeen suosituimmat kielet ovat ranska, saksa ja espanja. Kaikille kursseille on kuitenkin tulijoita jonoksi asti.

"Vielä kielten opiskelussa ei näy vähenemisen merkkejä. Huolena kuitenkin on, miten kieliopintojen käy, kun opiskeluaikojen rajoitukset tulevat vastaan", Alanen myöntää.

Kielikeskuksessa ollaan tietoisia siitä, että kieliopinnot eivät ole opiskelijoiden tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä. Niiden mielekkyyttä pyritään kasvattamaan nivomalla ne yhteen opiskelualan kanssa.

Myös työnantajat toivovat työntekijöidensä hallitsevan oman alan erikoissanastoa.

"Kielitaito on usein kovin yleisellä tasolla. Tietenkään emme voi olettaa, että kielten opiskelu olisi räätälöity erityisesti meidän tarpeisiimme, mutta kyllä insinöörien tulisi tuntea teknistä sanastoa ja kauppatieteen maisterin kaupan alan sanastoa", henkilöstökehittäjä Kirsi Viro Tamglassista muistuttaa.

Tamglass on osa Kyro-konsernia, jonka virallinen kieli on englanti. Työnhakijoiden englannin taito testataan aina työhaastattelussa. Viron mukaan vastaan tulee yhä insinöörejä, joiden englannin taito ei riitä työssä pärjäämiseen.

Englannin lisäksi Tamglassissa on etua italian kielestä, sillä yhtiöllä on italialainen kumppani. Erityisesti kirjanpitopuolella on hyötyä ranskan taidosta. Yhtiöllä on tehdas Kiinassa, mutta kiinan kielen osaajat ovat toistaiseksi harvassa.

50 maassa toimivan Metso Mineralsin henkilöstöpäällikkö Heikki Kuntonen kertoo, että työnhakijalle on eduksi, jos hän on ollut harjoittelussa tai vaihdossa ulkomailla.

"On tärkeää, että hakija on päässyt oikeasti käyttämään kielitaitoaan", Kuntonen muistuttaa.

Myös Metso Mineralsissa konsernikieli on englanti, ja sen osaaminen on ehdoton edellytys toimihenkilöiden työnsaannille. Myyntitehtävissä toimivilta toivotaan myös esimerkiksi saksan ja ranskan taitoa. Yritykset kouluttavat aktiivisesti itse työntekijöitään. Tamglassissa kursseja on englannin lisäksi ranskasta ja italiasta. Metso Mineralsilla opiskellaan englantia, venäjää ja ranskaa.

Metso Mineralsin Kuntosen mukaan kielitaitoisista työntekijöistä ei ole ollut pulaa, sillä hakijoita on paljon ja he ovat korkeasti koulutettuja. Samaa sanoo suomalaisten yritysten kansainvälistymistä edistävän Finpro-yhdistyksen henkilöstökonsultti Sannamari Ahola.

"Toisinaan valinta saattaa kuitenkin jäädä kiinni kielitaidosta, sillä aina ei ole varaa joustaa. Kielitaidosta pitää näyttönä olla käytännön kokemusta mieluiten työelämässä, mutta arvostamme paljon myös opintoja vierailla kielillä."

Myös Finprossa ja esimerkiksi Nordeassa virallinen kieli on englanti. Kun englannin taito on monissa työpaikoissa ehdoton edellytys, kasvaa laajemman kielitaidon merkitys.

"Maailmalla työskennelleiden työntekijöidemme kokemus on, että kielitaito ja paikallisen kielen osaaminen avaavat monissa maissa ovia, jotka muuten pysyisivät suljettuina", Ahola tiivistää.

Anna-Sofia Berner

Kielitaidolla kemiallisia aseita vastaan

"Erasmus-vaihdon pitäisi olla kaikille pakollinen!" nauraa kansainvälisen politiikan opiskelija Emilia Autio.

Autio hallitsee suomen lisäksi viisi kieltä: englannin, saksan, ranskan, ruotsin ja hollannin. Lisäksi hän ymmärtää espanjaa ja opiskelee parhaillaan kiinaa. 24-vuotias Autio on viettänyt puolet elämästään Suomen ulkopuolella. Tämän valossa ei ole kovin yllättävää, että hän puhuu voimakkaasti kansainvälisyyden puolesta.

"Kielten opiskelu ja ulkomaille lähteminen eivät mene ikinä hukkaan. Aina voi tulla takaisin, vaikka maitojunalla, mutta kokeilla kannattaa."

Autio lähti kesken opintojensa yli kahdeksi vuodeksi harjoitteluun ja töihin Hollannin Haagissa sijaitsevaan OPCW-järjestöön (Organisation for the Prohibition of Chemical Weapons).

YK:n alaisen järjestön tehtävänä on huolehtia siitä, että kemiallisten aseiden kieltosopimusta noudatetaan.

Autio oli kuullut kiinnostavasta harjoittelupaikasta hollantilaiselta kämppikseltään Eramus-vaihdossa Maltalla.

"Työympäristö Haagissa oli kansainvälinen. Työkielinä käytin englantia ja ranskaa, mutta tarvitsin muutaman kerran jopa ruotsia! Siellä myös huomasin, että espanjasta olisi todella hyötyä ainakin YK-töissä. Liki puolet työkavereista oli latinalaisesta Amerikasta. Samaten arabia olisi maailmalla kova sana."

YK-töissä vaaditaan useimmiten englannin lisäksi jonkin muun järjestön virallisen kielen osaamista. Viralliset kielet ovat englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina ja arabia.

"Ulkomailla olen huomannut, että kielitaidon ei todellakaan tarvitse olla täydellistä. OPCW:ssä kuuli välillä uskomatonta spanglish-kieltä. Itsekin pärjäsin aika ruostuneella ranskalla, kun työskentelin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella delegaatioiden yhdyshenkilönä Tampereella järjestetyissä kokouksissa."

Tulevaisuus on Aasiassa

Viime syksynä Autio palasi Suomeen tekemään gradua. Valmistumisen jälkeen hän todennäköisesti suuntaa jälleen ulkomaille. Erityisesti häntä kiinnostaa Aasia. Innostusta kasvatti viimekesäinen kolmen viikon kurssi Fudan yliopistossa Shanghaissa.

"Kiina on tulevaisuuden kieli", Autio vakuuttaa.

Ainakin kansainvälisen politiikan opiskelijan työmahdollisuudet kasvavat, jos on valmis lähtemään Suomen rajojen ulkopuolelle. Pelkästään Haagissa toimii 140 kansainvälistä järjestöä.

"Kaikki eivät löydy netistä. Puskaradio ja verkostoituminen ovat avainasemassa töitä etsiessä."

Kansainvälisessä työympäristössä ja -urassa on myös huonoja puolia. Autio myöntää elämäntavan tietyn irrallisuuden, ja on myös nähnyt sosiaalisten suhteiden kaatuvan välimatkoihin.

"Olen valmis maksamaan sen hinnan. Hetkeäkään en vaihtaisi pois ulkomaankokemuksista."

Anna-Sofia Berner

Kieliopintoja TaY:ssa
Opiskelijamäärät kielikeskuksen kursseilla lukuvuonna 2005-2006 (suluissa opetustunnit):

Arabia: 50 (90)
Englanti: 2576 (4858)
Espanja: 1546 (1078)
Italia: 377 (396)
Japani: 222 (222)
Kiina: 145 (249)
Latina: 86 (224)
Ranska: 903 (1173)
Ruotsi: 1864 (3297)
Saksa: 702 (880)
Suomi: 1409 (1843)
Venäjä: 335 (435)