Se koskee sittenkin

Ainejärjestön kekkereihin osallistuin. Sen lehteäkin päätoimitin. Mutta ylioppilaskunta oli minulle tuntematon organisaatio tuolla jossain. Ajattelin, ettei se koske minua paitsi lompakkoon kerran vuodessa maksettavana pakollisena jäsenmaksuna.

Olin väärässä.

Kun söin opintotuella ostamaani opiskelijalounasta ja luin samalla Aviisia, nautin ylioppilaskunnan aikaansaannoksista jotakuinkin kaikilla aisteilla.

Opintotuki on ylioppilaskuntien ansiota. Ne ovat yhdessä ja erikseen neuvotelleet kaikki opiskelijoita koskevat tukijärjestelmät ja edut: esimerkiksi opintotuen, asumislisän ja ateriatuen. Myös YTHS:n terveyspalvelut ovat ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden ansiota.

Junalla ja linja-autolla on mukavampi matkustaa, kun liput saa puoleen hintaan. Eivät alennukset johdu liikennöitsijöiden hyvästä tahdosta, vaan Suomen ylioppilaskuntien liiton käymistä neuvotteluista. Tampereen paikallisliikenteen opiskelija-alennukset ovat Tamyn ja TTYY:n suoraan neuvottelemia. Alennukset saatiin läpi vasta 90-luvun puolivälissä.

Maksuttomasta koulutuksestakin on syytä kiittää ylioppilaskuntia. Ilman opiskelijoiden aktiivista, jatkuvaa edunvalvontaa ilmainen korkeakoulutus olisi luultavasti pelkkä haave tai muisto. Jos opiskelijat eivät pidä puoliaan, opintososiaaliset edut saatetaan rukata hurskaista puheista huolimatta uuteen uskoon hyvinkin nopeasti.

Eivät ne silloin ainakaan parane.

Yliopiston hallinnon sisällä opiskelijaedustajat huolehtivat, että opiskelijoiden näkökulma huomioidaan korkeakoulussa kautta linjan. Maailma on täynnä esimerkkejä korkeakoulujärjestelmistä, joissa opiskelijalla ei ole juuri oikeuksia, mutta maksettavaa senkin edestä. Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että opiskelijoiden asiat rullaavat näin mukavasti kuin ne nyt Suomessa rullaavat.

Edunvalvonnan lisäksi ylioppilaskunta tarjoaa jäsenilleen lukuisia palveluja. Jokaisen lompakosta löytyy opiskelijakortti. Ylioppilaskunnasta saa myös lainopillista neuvontaa ja edullisen muuttoauton. Aviisia ei olisi ilman Tamya. Myös ne rakkaat ainejärjestöt toimivat osittain Tamyn maksamien järjestötukien varassa.

Kunnioitan ihmisiä, jotka tekevät pyyteetöntä työtä muiden hyväksi. Ylioppilaskunnan luottamustoimissa olevat tyypit painavat pitkää päivää lähinnä tekemisen ilosta. Esimerkiksi Tamyn hallituksen jäsenet ovat täystyöllistettyjä hallitusvuotensa ajan. Rahaa he eivät siitä juuri saa, mutta haukkuja he saattavat saada senkin edestä. Joskus ihmettelen, miksi he ylipäätään viitsivät nähdä kaiken sen vaivan.

Ylioppilaskunta ei ole täydellinen organisaatio, koska täydellistä organisaatiota ei ole olemassakaan. Mutta ylioppilaskunnan olemassaolosta kannattaa jokaisen opiskelijan olla pohjimmiltaan kiitollinen. On mukavampaa maksaa vajaa satanen jäsenmaksua kuin kymppitonni lukukausimaksua.

Tässä erikoisnumerossa Aviisi vastaa toimituksen korviin kaikuneeseen huutoon: keskitymme valottamaan ylioppilaskunnan toimintaa oikein olan takaa.¨

Seppo Honkanen