Professorit paljastavat vuoden tärkeimmät asiat

Vuosi 2010 on kääntymässä lopuilleen. Tapahtumarikkaan vuoden tarjonnasta on jopa Aviisin erehtymättömän sosiologisen silmän vaikea valita merkittävimpiä kehityskulkuja. Niinpä värväsimme avuksi neljä eri tieteenalan professoria kertomaan, mitä tärkeää tapahtui ja mitä kannattaa seurata tulevaisuudessa. Aiheen valintaan annoimme varsin vapaat kädet: se voisi olla yhtä hyvin globaali kuin lokaali, tieteen piiristä tai sen ulkopuolelta. Pelkkä menneiden märehtiminen on harvoin rakentavaa, joten pyysimme myös arvimoimaan, miten tämä tapahtuma tulee näkymään tulevaisuudessa. Näin asiantuntijaraatimme vastasi.

Keskiluokan tuho

Hannu Laurila, kansantaloustieteen professori: Kaupunkilaisen keskiluokan nousu ja tuho

Kansantaloustieteen professori Hannu Laurila kertoo suomalaisen kaupunkilaisen keskiluokan kehityksen tulleen käännekohtaan vuonna 2010. Viime vuosina keskiluokka on noussut elintasoltaan ja väestönosaltaan. Siitä on tullut poliittisten puolueiden tärkein kohderyhmä sekä valtiontalouden tulonlähde.

Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin käynyt ilmi, että kaupunkilaisen keskiluokan valitsema hallintovalta on pettänyt suurimman kannattajakuntansa ajamalla marginaaliryhmien, kuten suurituloisten, parinkymmenen perheyrittäjän ja maataloustuottajien, etuja.

"Keskiluokalle on osoitettu vain vastuita, kuten kaupunkiasumisesta kustannushelvetin tekevä energiaveropaketti. Euroalueen kriisi on viimeinen niitti, kun kansainvälisten suursijoittajien sosiaaliturva tulee maksettavaksi korkojen ja verojen noustessa ja julkisten palvelujen vähetessä", Laurila kertoo.

Julkisesta sektorista on mediassa tehty syypäätä kriisiin ja sen karsintaa pidetty luonnollisena. Laurilan mielestä asia on juurikin päinvastoin.

"Kreikasta ja Irlannista rahoituskriisi laajeni euroalueelle siksi, että siellä julkinen sektori on liian heikko kantaakseen pankeille antamansa takuut. Vahvempien euromaiden julkisten talouksien on se sitten tehtävä."

Laurilan mukaan edessä saattaakin olla keskiluokkainen kansannousu. Tämä näkyy esimerkiksi Perussuomalaisten kannatuksena.

"Puolueen uusi suosio perustuu siihen, että Suomen itsenäisyyden aikana huolella rakennettu kansalaisyhteiskunta, jossa verot ja julkispalvelut vastaavat toisiaan, on murenemassa", Laurila maalailee.

Lähitulevaisuuden suuri kysymys tulee Laurilan mielestä olemaan Euroopan talouskriisi ja veroja maksavan keskiluokan kärsivällisyys kalliisiin pelastusoperaatioihin. Suomessa mittari on kevään eduskuntavaalit ja Perussuomalaisten menestys. Ratkaisevaa on paine, joka pakottaa muut puolueet muokkaamaan omaa ohjelmaansa.

"Nähtäväksi jää, mitä siitä jää käteen Suomen kaupunkilaiselle keskiluokalle ja niin muodoin Tampereen yliopistosta valmistuvien opiskelijoiden pääjoukolle."

Cernin kiihdytin

Keijo Hämäläinen, materiaalifysiikan professori: Uudet tutkimuslaitteet

Fysiikan perustutkimuksen läpimurrot liittyvät usein materiaalifysiikan professorina Helsingin yliopistossa toimivan Keijo Hämäläisen mukaan suuriin ja kalliisiin tutkimuslaitteisiin. Vuoden 2010 kohokohta oli Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERN:ssä Genevessä pitkään valmisteilla olleen LHC-kiihdyttimen onnistunut käynnistys.

"Valitettavasti joudumme vielä odottelemaan lähes kaksi vuotta täyden energian saavuttamista, jolloin maailmankaikkeuden perusrakenteiden salojen pitäisi avautua", Hämäläinen arvio lähitulevaisuutta.

Tuloksia uudesta laitteistosta saadaan kuitenkin jo nyt. Hämäläinen kertoo, että CERN:n tutkijat onnistuivat juuri äskettäin valmistamaan antivetyatomeja ja pitivät usean kymmenen antiatomin ryppään hallinnassa noin sekunnin kymmenesosan ajan. Tämä oli merkittävä edistysaskel erittäin vaikeasti hallittavan antimaterian olemuksen täydelliseksi ymmärtämiseksi.

Paljon huomiota osakseen saaneen LHC-kiihdyttimen lisäksi tapahtui myös toinen merkittävä läpimurto kiihdytintutkimuksessa, kun Yhdysvaltain Stanfordissa käynnistyivät mittaukset vapaaelektroniröntgenlaserilla.

"Koodinimellä LCLS toimiva lineaarikiihdytin tuottaa erityisillä magneettijonolähteillä erittäin kirkasta lasertyyppistä röntgensäteilyä, jossa säteilyn pulssinpituus on jopa sekunnin miljardisosan miljoonasosia eli samaa aikaskaalaa jossa esimerkiksi aineen kemialliset reaktiot tapahtuvat atomitasolla", Hämäläinen kertoo.

Materiaalien käyttäytymistä näin intensiivisessä säteilypommituksessa on erittäin vaikea ennustaa teoreettisesti, joten laite tarjoaa mahdollisuudet todellisiin löytöihin. Hämäläisen mukaan LCLS:llä tehdyt mittaukset tulevat olemaan avainasemassa fysiikan ja kemian reaktioiden ymmärtämisen lisäksi myös biologisen prosessien selvittämisessä.

LCLS on tärkeä pylväs vapaaelektroniteknologian todentamisessa, mutta tulevaisuudessa katseet kannattaa suunnata Hampuriin. Sinne valmistuu vuonna 2015 yli miljardin euron arvoinen, kolme kilometriä pitkä eurooppalainen vapaaelektroniikkalaser X-FEL. Tällöin on odotettavissa todella suuria tieteellisiä läpimurtoja.

Ilmastokokoukset

Yrjö Haila, ympäristöpolitiikan professori: Ilmastokokoukset

Ympäristöpolitiikan professori Yrjö Hailan mielestä kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden kehityskulku joulukuussa 2009 pidetystä Kööpenhaminen ilmastokokouksesta marras-joulukuun 2010 kokoukseen Cancunissa on ollut ehdottomasti vuoden tärkein asia.

Kööpenhaminan kokouksen antia pidettiin laihana, eikä Cancunistakaan odoteta suuria. Ongelmaksi on koettu, että kasvihuonekaasujen päästövähennyksistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Tämä on totta, mutta Hailan mielestä asetelmalla on myös toinen puoli.

"Vaikka konkreettisten tavoitteiden asettaminen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiselle on tärkeää, vielä tärkeämpää on lisätä selvyyttä siitä, millä keinoilla päästöjä on ylimalkaan mahdollista vähentää. Ongelman ydin on siinä, että helposti toteutettavia keinoja ei ole suoraan tarjolla. Sitovien tavoitteiden asettaminen ilman tietoa keinoista, joilla tavoitteisiin voidaan päästä, johtaa helposti kyyniseen toivottomuuteen."

Hailan mielestä kasvihuonekaasujen päästöjä on mahdollista vähentää, mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä. Suurimittakaavainen energian tuotanto ja käyttö on ylivoimaisesti tärkein päästöjen aiheuttaja, mutta myös liikenne ja lämmitys aiheuttavat päästöjä. Näiden päästöjen vähentäminen avaa uusia käytännöllisiä ongelmia tutkimukselle ja toimeenpanolle.

Ilmastopolitiikassa ei ole Hailan mukaan kuitenkaan kyse ainoastaan kasvihuonepäästöistä. On myös syytä varautua välttämättömiin muutoksiin. Tämä varautuminen voi käynnistää yhteiskunnassa yleisempää keskustelua suhtautumisesta tulevaisuuden epävarmuuksiin, kuten ilmastonkin kannalta merkittävään talouden kasvun kriisiin ja kansainvälisiin kehitysnäkymiin.

Ilmastopolitiikkaa koskevan keskustelun avartuminen ja syveneminen tuleekin Hailan mielestä olemaan lähitulevaisuuden merkittävin kehityskulku.

"Ilmastopolitiikka on muutakin kuin hiilidioksidipolitiikkaa. Se kohdistuu hyvin täsmällisesti erityiskysymyksiin kuten energiankäytön tehostamiseen, mutta samalla avaa näiden erityiskysymysten yhteyksiä yleisempiin yhteiskunnallisiin kehityskulkuihin."

Finanssikriisi

Pami Aalto, kansainvälisen politiikan professori: Kansainvälinen finanssikriisi

Maailmantalouden piti kääntyä jo kasvu-uralle vaikeiden vuosien jälkeen, mutta kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi uudelleen syksyn loppupuolen aikana erityisesti Euroopassa. Tämä oli kansainvälisen politiikan professori Pami Aallon mielestä kuluneen vuoden merkittävin tapahtumaketju.

Rahoituksen, rahan ja talouden rooli kansainvälisessä politiikassa on kasvanut, ja se tulee olemaan entistä merkittävämmässä roolissa myös tulevaisuudessa. Kriisi oli Allon mielestä osoitus rahan voimasta kansainvälisissä suhteissa, sekä siihen kytkeytyvistä luottamuksen ja velan kysymyksistä.

"Suuri osa rahoitusmarkkinoilla liikkuvasta rahasta on ns. virtuaalista, eli sillä ei ole takanaan vaikkapa kultavarantoja tai muita takuita. Koko systeemi nojaa viime kädessä luottamukseen. Nyt luottamusta koetellaan toista kertaa lyhyen ajan sisällä."

Aikaisemmat talouden kriisit ovat johtuneet dynaamisten ja vahvasti kasvavien talouksien ongelmista. Aasian talouskriisi 1998, Venäjä ja viimeksi USA ovat ajaneet maailman rahoitusmarkkinat epätasapainoon. Loppuvuoden ongelmat Euroopassa ovat kuitenkin osoittaneet, että kansainvälisen talouden venettä voi keinuttaa myös suhteellisen hitaasti kasvava EU-alue.

EU-alueen kriisitaloudet jäytävät muutenkin hitaasti kasvavan ja painoarvoaan menettävän unionin merkitystä. Yhdysvalloissa talous yskii, mutta varsinkin niin sanotut BRIC-maat, eli Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina ovat ottaneet Euroopan etumatkaa kiinni vauhdilla. Nämä maat kattavat neljänneksen maailman maapinta-alasta ja yli 40% maailman väestöstä asuu niiden rajojen sisäpuolella. Lisäksi BRIC-maiden talous on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia, ja niiden merkitys myös kansainvälisessä politiikassa on kasvanut.

"EU-alueeseen liittyvä taloudellinen epävarmuus voi vauhdittaa kehitystä, jossa muut alueet kuten BRIC-maat ajavat hiljalleen ohi - vähintään kun puhutaan muutamista vuosikymmenistä", Aalto ennustaa tulevaisuuden näkymiä.

Talouden lisäksi hän nimeää tulevaisuuden kuumiksi kysymyksiksi ilmastonmuutoksen, energiapolitiikan ja raaka-aineiden jakautumisen.

Juho-Matti Paavola,
teksti