![]() |
|
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä ehdottaa koulutusvientiselvityksessä, että EU-ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta vieraskielisten tutkintoohjelmien opiskelijoilta perittäisiin lukukausimaksuja. Työryhmän tavoitteena on nostaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa vuoteen 2025 mennessä 60 000:een, kun heitä on nyt noin 20 000.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen mukaan keskeisin syy ehdotukselle lukukausimaksujen käyttöönotosta on se, että korkeakoulut ovat todenneet, että maksuttomuuden määräys kaikessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa estää koulutusviennin toteutumista.
Lehikoinen oli mukana selvityksen valmistelleessa työryhmässä. Miten lukukausimaksut sitten auttavat nostamaan kansainvälisten opiskelijoiden määrän yli kaksinkertaiseksi?
"Lyhyellä aikavälillä hakijoiden määrä todennäköisesti vähentyy. Pidemmällä aikavälillä, kun voimme panostaa koulutustoimintaan, meillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa opiskelijoiden määrää."
Työryhmän ehdotuksen mukaan korkeakoulujen tulisi perustaa stipendijärjestelmä tukea tarvitseville opiskelijoille. Työryhmä ehdottaa, että stipendijärjestelmää voitaisiin rahoittaa kehitysapuvaroin. Eikö kehitysavun pitäisi tapahtua kohdemaassa?
"Koko tutkintoon johtavan koulutuksen ei tarvitse tapahtua Suomessa. Ihmiset palaavat kehittämään omia kotimaitaan, jos koulutus tähtää siihen. Se on varsin hyvää kehitysyhteistyörahojen käyttöä."
Tamyn kansainvälisten asiain sihteerin Varpu Jutilan mielestä työryhmä perustelee lukukausimaksuja heppoisesti.
"Työryhmä ei tarjoa korkeakouluille mitään käytännön välineitä tai tukea kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämiseen."
Jutilan mukaan kannattaisi katsoa, mitä Ruotsissa ja Tanskassa on tapahtunut. Näissä maissa lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen sekä kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärä että hyväksyttyjen opiskelijoiden määrä, erityisesti EU-ETA-maiden ulkopuolelta ja kehitysmaista, on pudonnut.
"Lukukausimaksujen käyttöönotto tulee todennäköisesti vaikuttamaan paljon siihen, mistä meille tulee opiskelijoita."
Jutilan mielestä kehitysyhteistyövarojen käyttö kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin Suomessa olisi absurdia.
"Tällöin Suomi maksaisi kehitysapua itselleen. Jos kehitysyhteistyövaroista kustannetaan opiskelijoiden lukukausimaksuja, se on pois oikeasti vaikuttavasta ja tehokkaasta kehitysyhteistyöstä. Mikäänhän ei kuitenkaan estä tekemästä kehitysyhteistyötä koulutuksen saralla ilman lukukausimaksuja."
Samuli Huttunen, teksti
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Lukukausimaksuista puhuttaessa on aina ihmetyttänyt sellainen seikka, että missään yhteydessä ei ole puhuttu siitä, mitä maksulla saadaan.
Yleensä maksullista tuotetta tai palvelua hankkiva asiakas haluaa, että hän saa myös vastinetta rahalleen. Jos opetus maksaa, tulisi sen täyttää myös jonkinlaiset laadulliset kriteerit. Olen itse ollut yliopisto-opiskeluni aikana lukuisilla opintojaksoilla, joissa sekä käytännön järjestelyjen että opetuksen (pedagogisessa mielessä) laatu on ollut niin suurta kuraa, että olisin vaatinut rahani takaisin.
Tämän maksullisuuskeskustelun yhteydessä olisikin vallan jännittävä kuulla, millaisia panostuksia opetuksen laadun kohottamiseksi on tehty.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen