![]() |
|
Keväällä Vanhasen hallituksen aikeet nostaa eläkeikiä nostatti kuumia tunteita. Lopulta hallitus joutui vetäytymään ja peruutti esityksensä eläkeiän nostamisesta. Tavoite työurien pidentämisestä ei kuitenkaan unohtunut tähän. Nyt tavoitteena onkin pidentää työuria sen alkupäästä.
Pitkät opintoajat koskevat erityisesti Tampereen yliopiston kaltaisten tiedekorkeakoulujen opiskelijoita. Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten valmistumisikä on keskiarvon yläpuolella. On kuitenkin syytä miettiä, mistä korkea keskimääräinen opiskeluaika johtuu.
Yksinkertaistettuna voidaan tarkastella kahta keskiarvoa nostavaa ryhmää. Ensimmäinen ryhmä ovat ne, joiden koulutus antaa hyvät työelämävalmiudet ja joille on paljon töitä tarjolla jo opiskeluaikana.
Toinen ryhmä ovat ns. generalistit, joiden koulutus ei suoranaisti valmista millekään tietylle alalle ja joiden työmarkkinatilanne ei välttämättä oli kovin suotuisa ilman opintoja viivyttäviä järjestötöitä tai muita aktiviteettejä.
Opintoaikojen pakonomainen lyhentäminen ensimmäisen porukan osalta johtaisi työvoimapulaan tietyillä aloilla. Toisen porukan osalta taas elämän epävarmuus vain kasvaisi, ja osa koulutetusta porukasta joutuisi kannustinloukkuja täynnä olevan työttömyysturvan piiriin.
Ehkä heikkenevään huoltosuhteeseen tulisikin ensisijaisesti vastata työelämän laatua kehittämällä ja satsaamalla työssä jaksamiseen.
Työelämän laadulla, palkitsevuudella ja työpaikkojen määrillä uskoisi myös olevan kannustava ja opintoaikoja lyhentävä vaikutus opiskelijoihin.
Antti-Jukka Huovila
Kirjoittaja on Tamyn sosiaalipoliittinen sihteeri
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen