Kulmahuone: Lääkärit ilman opetusta

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman eli kesun vuosille 2012-2016. Kesu on eräänlainen koulutuspolitiikan toteuttamissuunnitelma. Dokumentin mukaan lääkäreitä tarvitaan lisää ja paljon. Nykyisestä reilusta kuudesta sadasta opiskelijasta tavoite on asetettu 770 lääketieteen opinnot aloittavaan vuoteen 2016 mennessä.

Lääketieteen opiskelijoiden mukaan opetukseen käytettävät resurssit ovat riittämättömät laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Pienryhmätyöskentely kuulostaa lähinnä vitsiltä, jos potilastilanteita seuraamassa saattaa olla jopa 12 opiskelijaa. Tulee mieleen, että itse en ainakaan haluaisi olla sen enempää tilanteeseen joutunut potilas kuin opiskelijakaan. Pienryhmäopetuksessa on tarkoitus opetella esimerkiksi lääkäreille välttämättömiä vuorovaikutustaitoja. Miten tämä onnistuu, jos ryhmä mahtuu juuri ja juuri samaan huoneeseen?

Me täällä pääkampuksella olemme tottuneet massaluentoihin. Toistaiseksi suurin osa saa painaa takapuolensa luentosalin penkkiin, eikä joudu seuraamaan pakollisia kursseja portailla tai lattialla istuen. Lääkiksessä tämä on arkipäivää.

Vastustajat eivät suinkaan ole ainoastaan opiskelijoita vaan myös opetushenkilökunta ja yliopiston johto ovat huolissaan resurssipulasta. Jos OKM:stä ei tule lisäresursseja, on uhkana, että resurssit joudutaan ottamaan jostain muualta, suomeksi sanottuna, muusta opetuksesta ja muista oppiaineista tai tutkinto-ohjelmista.

Palataanpa Kesuun. Nimittäin myös karsintaa on luvassa. Tampereen näkökulmasta tärkeiden aineiden sisäänottoa ollaan karsimassa esimerkiksi politiikkatieteissä, historiassa, filosofiassa, kirjallisuudessa, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksessa sekä hallintotieteissä. Kesusta ei käy kuitenkaan ilmi, mistä päin maataollaan vähentämässä ja mitä.

Tampereen yliopistosta ei pidä karsia sille strategisesti tärkeistä aineista. Olemme profiloituneet monialayliopistona, jonka vahvuus on laajassa opintotarjonnassa. Tampereen yliopiston maantieteellinen sijainti on eriomainen ja vapaa sivuaineoikeus arvostettu erikoisuus. Toivottavasti näitä piirteitä arvostaa myös Opetus- ja Kulttuuriministeriö, jonka kanssa rahasta viime kädessä neuvotellaan.

Valitettavasti OKM on sen sortin neuvottelukumppani, että sillä on tapana viedä, kun yliopistot vikisevät. Lääketieteen opiskelijoilla on onneksi joukkovoima, jonka luulisi kiinnittävän myös OKM:n huomion.

Toivottavasti yliopistot eivät anna neuvotteluissa periksi, niin voimme tulevaisuudessakin turvautua ammattitaitoisiin lääkäreihin.

Niina Jurva
Kirjoittaja on Tamyn hallituksen jäsen