Yliopistolain uudistaminen on opiskelijan etu

Keskustelua herättänyt yliopistolain uudistus on annettu eduskunnalle. Neljä vuotta sitten annetusta yliopistojen rehtorien manifestista, jossa yliopistoille vaadittiin itsenäistä oikeushenkilöasemaa ja taloudellisen toimintavapauden lisäämistä, on tultu yliopistojen toivomukset täyttävään esitykseen.

Meillä kaikilla on yhteinen tavoite: Suomalaisissa yliopistoissa opiskelijoiden tulee saada parasta mahdollista opetusta ja tutkijoiden parhaat mahdolliset resurssit tutkimukselleen. Laadukas korkeakoululaitos ei kuitenkaan synny sattumalta. Suomalaisten yliopistojen toimintaedellytysten turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää pitkäjänteistä korkeakoulupolitiikkaa.

Yliopistolain uudistus on valmisteltu yhteistyössä koko yliopistoyhteisön ja eri sidosryhmien kanssa. Opiskelijoilla ja henkilöstöllä on ollut edustus lakia valmistelevissa työryhmissä. Sekä lain suuntaviivoista että varsinaisesta lakiesityksestä pyydettiin lausuntoja, joita saatiin 160 kappaletta. Lisäksi lakiuudistuksesta järjestettiin useita keskustelutilaisuuksia.

Uusi laki tulee antamaan yliopistoille suuremman vapauden päättää omasta toiminnastaan ja parantaa niiden rahoitusmahdollisuuksia. Niin nyt kuin tulevaisuudessakin valtio takaa yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen perusrahoituksen. Valtio toimii näin myös niillä tieteenaloilla, joiden on vaikea houkutella ulkopuolista rahoitusta. Yliopistojen perusrahoitus sidotaan lisäksi indeksiin, joka tarkoittaa, että perusrahoitus nousee vuosittain vähintään kustannustason nousua vastaavasti.

Jo tähän asti yliopistoilla on ollut jonkin verran ulkopuolista rahoitusta. Uusi laki luo kestävämpiä vaihtoehtoja kerätyn varallisuuden hyödyntämiseen. Yliopiston oman pääoman tuotoilla saadaan hyvää lisäpanosta opetuksen ja tutkimuksen resursseihin, ja yliopisto päättää itse, miten pääoman tuotto käytetään. Kasvaneet rahoitusmahdollisuudet hyödyttävät siten kaikkia tieteenaloja.

Opiskelijajärjestöissä on esitetty huoli EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksukokeilun vaikutuksesta suomalaisiin opiskelijoihin. Hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut suomalaisten opiskelijoiden maksuttomaan yliopisto-opetukseen. Suomalaisten maksuton tutkintoon johtava koulutus on suomalaisen sivistysyhteiskunnan pohja myös jatkossa.

Keskustelussa on ollut esillä myös ulkopuolisten jäsenyys yliopiston hallituksessa. On syytä huomata, että myös Tampereen yliopisto valitsee itse hallituksensa ulkopuoliset jäsenet laatukriteerein. Ulkopuolisen osaamisen sitouttaminen yliopistojen kehittämiseen parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä. Yliopistojen hallitusten vuorovaikutus muun yhteiskunnan kanssa on positiivinen asia. Yhteistyö yhteiskunnan eri sektorien kanssa lisää yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja parantaa opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia.

Uudistus ei muuta yliopistojen perustehtäviä. Perustuslaissa turvatut ylimmän tutkimuksen ja opetuksen vapaus ovat myös uuden lain kulmakiviä. On tärkeää, että yliopistoille itselleen annetaan mahdollisuus keskittyä oman ydinosaamisensa vahvistamiseen ja kehittyä alansa huipuiksi. On katsottava tulevaisuuteen, koska maailma ei pysy paikoillaan.

Kimmo Sasi
Kansanedustaja/Kok.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
Tampere