Elokuva-arvio: Dark Floors

Puitu: palstalla Hertta-Mari Kaukonen (HK) ja Olli Koikkalainen (OK) keskustelevat näkemästään elokuvasta.

HK: Mulla oli kovat odotukset, koska tykkään Lordiin liittyvästä huumorista. Mutta nyt oli tehty niin vakavaa kauhuelokuvaa, ettei siitä huumoripisteitä irronnut. Tosi tönkköä.

OK: Juu, ei irronnut huumoripisteitä. Eikä mitään muitakaan pisteitä, koska leffa oli kaikin puolin niin huonosti toteutettu. Sen paremmin kässäristä kuin näyttelijöistäkään ei jäänyt positiivista sanottavaa. Vai jäikö sulla?

HK: Tota, olihan se aika lyhyt.

OK: Totta, tunti 20 minuuttia. Lyhyys saisi näkyä myös lipun hinnassa, mutta tuskinpa näkyy... Entäs sitten juoni? Autistityttö näkee ja kuulee outoja, ja yhtäkkiä kokonainen sairaala on täynnä kaikkea pelottavaa.

HK: Paitsi, ettei se pelottanut yhtään, mikä on aika iso ongelma kauhuleffassa. Oli ylipäänsä huono idea lähteä tekemään Lordista pelottavaa elokuvaa, kun sitä eivät todistettavasti pelkää edes lapset.

OK: Ehkä leffan tarkoitus olikin tehdä Lordi-hahmoista katu-uskottavampia. Tämän perusteellahan ne ovat hirmuisia olentoja, joiden jäljiltä suolia lentelee ja porukkaa kuolee.

HK: Mutta eivät lapset pääse katsomaan sitä, koska ikäraja on 15.

OK: Niin joo. Mutta juonesta vielä, että lopulta jäi kovin epäselväksi niinkin olennainen asia kuin, miksi ne Lordit olivat siellä ja niin väkivaltaisina. Lopussa annettiin ymmärtää, että kaikelle oli ehkä selitys, mutta mikä?

HK: Niin, se jäi auki. Heikkoa oli sekin, että kaikki rinnakkaistodellisuudet ja muut selitettiin juurta jaksain, ennen kuin katsoja oli välttämättä ehtinyt havahtua niihin. Mutta loppua ei sitten väännetty tarpeeksi rautalangasta.

OK: Loppuratkaisu oli oikeastaan ainoa kohta, mikä olisi pitänyt selittää tarkasti, mutta näinpä ei tehty.

HK: Lordin musiikkiakaan ei kuulunut kuin lopputeksteissä. Senkään toivossa leffaa ei kannata mennä katsomaan.



OK: Hei, eihän tästä tuu yhtään mitään. Elokuva oli laitimmaista paskaa, mikä tuli varmaan jo lukijalle selväksi. Yritetäänkö silti keksimällä keksiä vielä jotain positiivista sanottavaa?

HK: Jos hetken miettii, niin varmaan keksii edes yhden asian.



OK: Yritetään nyt jotain vielä. Tämähän on aika ison budjetin leffa, mutta mihin se raha oikein on mennyt? Tehosteetkaan eivät säväyttäneet, paitsi kummitteleva Awa, joka oli ihan näppärästi toteutettu. Säpsähtelitkö muuten kertaakaan?

HK: No, en todellakaan. Entä sä?

OK: Joku möröistä hiippaili kerran niin hiljaa, että se pääsi yllättämään. Muuten ne mölisivät sen verran aina etukäteen, ettei tarvinnut säikkyä. No, joko annetaan lopullinen tuomio?

HK: Yksi tähti.

OK: Juu. Ei kovin lupaava alku Pete Riskin elokuvaohjaajan uralle. Tällä voisi ehkä tavoitella Kultaista vadelmaa, joka jaetaan vuosittain huonoimmille leffoille.

HK: Ois pitänyt hyödyntää edes ne laskiaispullat, joita oli näytöksen jälkeen tarjolla.

OK: Lähdetäänkö katsomaan, vieläkö niitä ois siellä?