Perkele! Kirjoituksia Tamysta

Yksi koposihteerin työtehtävistä on opiskelijoiden auttaminen erilaisissa ongelmatilanteissa. Dokumentoituja tapauksia on työhuoneeni laatikoihin kertynyt vuosien saatossa jo kolme mapillista, ja näiden päälle ovat vielä sähköisesti arkistoidut. Työtä ovat teettäneet myös ne lukuisat, joita aika ei ole onnistunut säästämään.

Vanhimmat säilyneet oikeusturvatapaukset syntyivät erimielisyyksistä siitä, missä määrin opinnäytetyössä tulee olla teoriaa ja missä määrin empiriaa.

Tai missä määrin opinnäyte voi olla lainattua tai missä määrin itse opinnäytettä voidaan lainata. Entä mikä on arvostelusta päättävän elimen toimivalta ja mihin päätöksestä voidaan valittaa? Mitkä ovat opiskelijan oikeudet?

Ongelmia ovat aina kärjistäneet epäselvät hallintokäytänteet tai harkitsemattomat säännöt, joskin suurin osa ongelmista toistuu vuodesta toiseen samanlaisina.

Kuten oikeastaan kaikki edellä mainitsemani ongelmat, joten ei ihmekään jos lista näytti tutulta. Esimerkiksi kysymys plagioinnista on noussut säännöllisesti esille, eikä se outo nykyisillekään opiskelijoille ole.

Nykyään syntyvät tapaukset ovat karkeasti jaettavissa kolmeen ryhmään. Helpompia luonnollisesti ovat ne, joissa kyse on epäselvyyksistä tai kommunikaation puutteesta puolin tai toisin.

Toisessa ryhmässä ilmenee jo välinpitämättömyyttä opiskelijoita kohtaan. Voin ymmärtää, ettei professorilla ole aina aikaa opiskelijalle, tai että vaihtoehtoisia suoritustapoja voi joskus olla mahdotonta järjestää.

Mutta silti on hämmästyttävää, kuinka usein hyvinkin pienellä vaivannäöllä voitaisiin saada opiskelijat valmistumaan tai vuosikurssit etenemään opinnoissaan ja kuinka usein kyse on vain tahdon puutteesta.

Tekisi mieli muistuttaa laitoksia hyvin kovaäänisesti siitä, että nykyisen lainsäädännön perusteella laitosten on mahdollistettava valmistuminen tavoiteajassa.

Tämä on seikka, joka yksiköiden tulisi ottaa huomattavasti nykyistä paremmin huomioon.

Opiskelijoista on pidettävä huolta, vaikka oma kiinnostus olisikin jossain ihan muualla. Pahimmissa tapauksissa kyse on puhtaasta vihamielisyydestä.

Sanon suoraan ja lyhyesti: yliopistolla on sellaisia ihmisiä töissä, joita ei sinne ikinä olisi pitänyt päästää.

Tämä viimeinen ryhmä antaa aina syyn kiittää sitä henkilökunnan osaa, joka tekee tunnollista työtä opiskelijoiden parissa.

Pasi Rautanen
koulutuspoliittinen sihteeri