Työelämä määrää yliopistojen tulevaisuuden

Suomalaista koulutusjärjestelmää rukataan tulevaisuudessa entistä enemmän työelämän tarpeiden mukaan.

Kaikilla koulutusasteilla pyritään lisäämään yhteistyötä työelämän kanssa. Korkeakouluissa tämä tulee näkymään muun muassa oppilaitosten hallinnossa, jossa työelämän edustus kasvaa. Yrittäjyysopintoja tarjotaan valinnaisina opintoina kaikille korkeakouluopiskelijoille ja niitä voi sisällyttää myös tutkijakoulutukseen.

Erityiseksi painopisteeksi nousee tekniikan alan koulutus sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Suomen kansantalouden tulevaisuuden nähdään olevan etenkin teknologisen osaamisen varassa: "Koko ikäluokalla tulee olla tietoyhteiskunnan arjessa tarvittavat tekniset valmiudet ja riittävän monella nuorella halu ja taidot kehittää tekniikkaa eteenpäin."

Näin suunnitellaan koulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta opetusministeriössä laaditussa Koulutus ja tutkimus 2007-2012 -kehittämissuunnitelmassa.

Paperi on vasta luonnosasteella ja lausuntokierroksella, mutta se perustuu Vanhasen toisen hallituksen koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Saatuaan lopulta hallituksen hyväksynnän suunnitelma tulee olemaan tärkein ohjenuora sille, mihin suuntaan suomalaista koulutusjärjestelmää kehitetään.

"Kehityssuunnitelmia ilman rahaa"

Tampereen yliopiston vararehtorin Juhani Lehdon mukaan kehityssuunnitelma oli pettymys, joskaan ei yllätys.

"Siitä näkyy parin edellisen hallituksen ja nykyisen hallituksen linja, jossa pitkäjänteinen sivistys jää sivuun, ja lyhytjänteisemmät teknologiset innovaatiot nousevat esiin."

Lehdon mielestä suunnitelmassa on paljon hyviäkin ajatuksia, mutta niiden toteutumista hän epäilee.

"Nykyisen hallituksen tapana tuntuu olevan tehdä kehityssuunnitelmia ilman rahaa", Lehto toteaa.

Suunnitelmassa puhutaan muun muassa opetuksen laadun ja opiskelija-opettaja-suhteen parantamisesta sekä opintojen ohjauksen kehittämisestä. Hallitus on kuitenkin jo tehnyt budjettikehyksen koko hallituskaudelle, ja se ei Lehdon mukaan kauniiden ajatusten toteuttamiseen riitä.

Suomen ylioppilaskuntien liitossa kehityssuunnitelmaan suhtaudutaan melko myönteisesti.

SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri Juhana Harju on tyytyväinen etenkin siihen, että opetuksen laatu on saanut suunnitelmassa paljon huomiota.

"Paperi on edellistä kehityssuunnitelmaa varovaisempi, mutta antaa paljon mahdollisuuksia."

Myös Harju suhtautuu silti skeptisesti siihen, mihin kaikkeen käytettävissä olevat rahat lopulta riittävät. Hän kokee ristiriitaisena myös sen, että yliopisto-opiskelijoiden halutaan käyvän lisää yrittäjyyskursseja.

"Yrittäjyyskasvatus on ihan hyvä asia, mutta tässä on se ongelma, että mihin ne uudet kurssit laitetaan - perustutkintoonko? Tutkintoja halutaan kuitenkin koko ajan lyhyemmiksi, mikä tarkoittaa sitä, että tutkinnossa aineet joutuvat kilpailemaan keskenään", Harju pohtii.

Suunnitelmassa mainitaan myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut, joita aiotaan nyt kokeilla. SYL on pitkään vastustanut kaikenlaisia opiskelumaksuja, mutta päätynyt lopulta pitkin hampain hyväksymään kokeilun.

"Meidän kantamme on se, että hyvä on, kokeillaan, kunhan se on aito kokeilu, eikä pilotti pysyville lukukausimaksuille."

Tuomo Tamminen

Koulutusjärjestelmän tulevaisuus

Korkea-asteelle siirtyvät ikäluokat kasvavat vuoteen 2011 asti, jonka jälkeen ne pienenevät vuoteen 2020 saakka. Yli 65-vuotiaita sen sijaan on vuonna 2020 lähes 50 prosenttia enemmän kuin nyt. Epäsuotuisan ikärakenteen pelätään johtavan työvoimapulaan.

Työvoimapulan ehkäisemiseksi valtio pyrkii pidentämään ihmisten työuraa molemmista päistä: kouluista olisi valmistuttava työelämään entistä aikaisemmin ja eläkkeelle olisi jäätävä entistä myöhemmin.

Tavoitteena on, että korkeakoulututkinnon olisi vuonna 2020 suorittanut 42 prosenttia 25-34-vuotiaista.

Ikäluokkien pienenemisen johdosta koulutuspaikkoja vähennetään vuoteen 2012 mennessä. Yliopistoissa aloittaisi tuolloin 19 200 opiskelijaa, kun aloittajia vuonna 2005 oli 21 000.

Koulutus ja tutkimus 2007-2012