Kansainvälistymisen pelko

Viestimet huutavat kansainvälisten ranking-listojen tuloksia ja analysoivat Suomen sijoittumista niihin. Mutta kuka kertoisi, millä (ja kenen) kriteereillä yliopistoja pistetään arvojärjestyksessä peräkkäin?

Ministeriöissä pohditaan yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä erilaisten työryhmien voimin. Opiskelijoille halutaan pakollinen kansainvälistymisjakso Hopsiin ja yhä useampaa opiskelijaa patistetaan suorittamaan osa opinnoistaan ulkomailla. Onko ilmassa havaittavissa kv-hysteriaa?

Toissa viikonloppuna suomalainen ylioppilasliike linjasi liittokokouksessaan Espoon Korpilammella poliittiset suuntaviivansa tuleviksi neljäksi vuodeksi.

Tilaisuudessa puhunut tuore opetusministeri Antti Kalliomäki esitteli puheessaan omat näkemyksensä kansainvälisyydestä. Kalliomäen kansainvälisyys on valjastettu kilpailukyvyn edistämiseen.

Sapiskaa sai suomalaisten vastahakoisuus nähdä koulutus kulutushyödykkeenä muiden tavaroiden joukossa. Koulutus on tällä hetkellä yksi nopeiten kasvavista liiketoiminnan muodoista, josta suomalaisilla ei kertakaikkiaan ole varaa jäädä ulkopuolelle. Kalliomäen mukaan suomalaisesta koulutuksesta tulee tehdä kansainvälisesti tunnettu vientituote.

Ei ole epäilystäkään, että kansainvälisyyden ensimmäinen määritelmä vielä liikkuisi jossain kansojenvälisen solidaarisuuden ja yhteisymmärryksen välimaastossa. Niin kauas menneeseen en kaipaa itsekään, mutta jostain syystä kansainvälisyys mitattavana määreenä saa kulmat kohoamaan.

Myös ylioppilaskunnissa on aistittavissa kv-ähkyä, eikä ihme. Teekkarit ovat jo reagoineet asiaan. Hervannassa kv-mörköä torjutaan jättämällä tapahtumien edestä pois ihmisiä karkoittava etuliite KV, vaikka sisältö salakavalasti kansainvälistymistä koskettaisikin.

Vastapainoa kovaan kooveehen voi löytää täältä Tamysta. Kotikansainvälistymistä voi nimittäin harjoittaa turvallisesti myös omassa kotikaupungissa esimerkiksi osallistumalla ylioppilaskunnan jaostotoimintaan tai kv-tutorointiin.

Voit olla koti-kv myös tietämättäsi, jos suoritat yliopistossa kieliopintoja tai istut vieraskielisellä luennolla ulkomaisten opiskelijoiden kanssa.

Kansainvälistyminen kotona voi alkaa myös siitä, että vaihtaa hyvän päivän toivotukset samassa talossa elävän muualta tulleen naapurin kanssa. Yksinkertainen tervehdys voi merkitä ulkomaalaiselle opiskelijalle tai maahanmuuttajalle kauan kaivattua tervetulotoivotusta naapurustoon.

Ja kuuluuhan se käytöstapoihin ihan meidän suomalaistenkin kesken.

Laura Lalu
Kansainvälisten asiain sihteeri