Liikaa ihmisiä, liian vähän vempaimia

Viivi ja Wagner -sarjakuvan sika innostui Helsingin Sanomien sivuilla pari viikkoa sitten äänentoistosta. Viivi saattoi vain seurata sivusta, kun Wagner kantoi yhteiseen kotiin laitetta laitteen perään. Varustelukierrettä seurasi mittauskierre, kun uusille hifivehkeille piti löytää oikea sijoittelu.

Mittailujen päätteeksi Wagner löysi kaiuttimelle parhaan paikan keskeltä parisänkyä.

"Optimaalinen paikka, minkäs teet", Wagner kommentoi.

Juttu nauratti, koska se on niin kovin totta.

Hifistelyn ihmeellinen maailma aukeaa suomalaislukijalle Hifi-lehden palstoilla 12 kertaa vuodessa. Lehdestä voi ihmetellä sekä tuiki tavallisia stereolaitteita että pienen omakotitalon hintaisia kotiteatterijärjestelmiä, joissa kaiuttimet on sijoiteltu sentin tarkkuudella juuri oikeaan paikkaan.

Äänestä ja kuvasta kiinnostuneelle lehti on hyvin toimitettu ja kiinnostava lukupaketti. Ummikolle lehti on vajaan sadan sivun käsittämätön pläjäys taajuusvasteita, antoimpedansseja ja lcd-tekniikoita. Hifiä lukiessa Tekniikan Maailma alkaa tuntua human interest -lehdeltä.

Juttuaiheiden painopiste on selkeästi erilaisten laitteiden esittelyssä. Huhtikuun numerossa muun muassa vertaillaan stereo- ja monikanavalaitteistoja, kahta erilaista videotykkiä ja putkivahvistimia sekä ihastellaan tanskalaisvalmistajan 7900 euron hintaista taulu-tv:tä.

Lehdessä esitellään myös kohtuullisen halpoja laitteita, joiden hankkiminen voi olla mahdollista jopa opiskelijabudjetilla. Hifi ei juuri yllytä hurjiin investointeihin, toisin kuin jotkut ulkomaiset alan lehdet. Tästä on syytä antaa pisteitä, sillä kalliimpien laitteiden harrastaminen ylittää aina silloin tällöin maallikon käsityskyvyn. Tuntuu eriskummalliselta, että sähkövirran johtamiseen vahvistimelta kaiuttimeen tarvitaan johto, joka saattaa maksaa satoja euroja. Erot äänenlaadussa vaikuttavatkin monesti enemmän luulluilta kuin kuulluilta.

Hifi ei ole - onneksi - yhtä laitearvioiden vyöryä kannesta kanteen. Lehdessä arvioidaan elokuvia ja levyjä, myös klassisen musiikin piiristä.

Joukkoon mahtuu muitakin juttuja, joissa kuvituksena on ihminen, ei vempain. Silloin tällöin lukijoille myös esitellään hifiä harrastavia ihmisiä kuukauden hifihenkilö -juttusarjassa. Tämä ei ole kuitenkaan kaikkien mieleen.

Alkuvuodesta lehti haki verkon keskustelupalstoilla vapaaehtoisia esittelemään olohuoneisiin rakennettuja kotiteattereita. Erään lukijan vastaus kertoo paljon hifiharrastajista:

"Viimeisin kuukauden hifihenkilö -artikkeli oli mielestäni kovin henkilöpainotteinen - jotenkin toivoisin kotiteatterisarjasta selkeästi laitepainotteista."

Tämän jälkeen on helppo arvata, että lehden lukijoista suurin osa on miehiä.