![]() |
|
Inland Empire pitää huolen siitä, että Plevnankaan ohjelmistossa peruskatsoja ei voi mennä katsomaan mitä hyvänsä seuraavaksi alkavaa elokuvaa ottamatta ensin edes perusasioista selvää.
Empire on helposti tulkittavissa David Lynchin edellisen elokuvan, Mulholland Driven, sisarteokseksi. Inland Empire on tosin vielä hankalammin seurattavaa sössöä. Molemmat Mulholland-tähdet Laura Harring ja Naomi Watts ovat mukana sivurooleissa, mutta Watts vain jäniksen äänenä.
Pelkkä fakta, että Inland Empiressä on puhuvia ihmisen kokoisia jäniksiä, karkottaa varmasti osan katsojista. Toinen hyvä katsojakarkotin on todennäköisesti elokuvan julmettu pituus. Autuaita ne, jotka pysyvät kotona.
Mutta jos välttämättä haluaa piinata itseään kolme tuntia kokeellisella ja surrealistisen sumuisella elokuvalla, jota Lynch itsekään ei ole suostunut selittelemään, Inland Empire ei ole huono vaihtoehto. Kyseessä on varsinainen Lynch-spektaakkeli siinäkin mielessä, että ohjaaja-käsikirjoittaja on itse myös kuvannut ja leikannut elokuvansa. Lynch on siirtynyt käyttämään filmin sijaan digitekniikkaa, mikä näkyy lopputuloksessa omanlaisenaan puurona.
Näyttelijä Nikki Grace (upea Laura Dern) saa loistavan roolin Susan Bluena. Ongelmat alkavat, kun tuottajat tajuavat elokuvan olevan uusintaversio murhakirouksen päälleen saaneesta puolalaisesta elokuvasta 47.
Nikkin elämä alkaa muistuttaa yhä enemmän Susanin elämää, kunnes ainakin minä olin melkein yhtä pihalla kuin Nikkikin kumpi on kumpi, vai seurataanko tällä kertaa jo kuvattua elokuvaa itkuisen naisen televisioruudulta.
Lynchin parin edellisen leffan Mulholland Driven ja Lost Highwayn tapaan miksaillaan siis hahmoja ja juonenpätkiä toisiinsa. En ole kovinkaan vakuuttunut, että lähes identtinen elokuvan tasolta toiselle jojoilu innostaa katsojia loputtomiin, mutta Lynch ei ole toki ennenkään välittänyt siitä, onko hänen faneillaan kivaa.
Hämmennyksen ollessa suurimmillaan esiin pomppaavat puput, jotka toistavat samoja vuorosanoja rauhoittavasti. Ärsyynnyksen puskiessa pintaan mukaan tulee yhä enemmän ja yhä hysteerisempiä katuprostituoituja.
Susanin kuuluu rakastua ukkomies Billy Slideen, jota esittää Devon Berk, jota esittää Justin Theroux, mutta loppujen lopuksi Billyn ja Devonin kimpussa on myös yhä nuhjuisempi Nikki.
Juonellinen kikkailu elokuvasta toiseen ei ole kovinkaan viihdyttävää, vaikka se onnistuisikin sumuttamaan katsojat.
En voi myöskään mitään sille, että seksiä ja väkivaltaa täynnä olevat öiset kadut eivät ole mielestäni puoleensavetäviä edes Lynchin romantisoimina.
Hertta-Mari Kaukonen
Inland Empire
Ohjaus ja käsikirjoitus: David Lynch. Pääosissa: Laura Dern, Justin Theroux, Jeremy Irons. Kesto 172 minuuttia. Ranska/Puola/USA 2006. K-15.
Kommentointi on suljettu arkistosivulla.
Tampereen ylioppilaslehti Aviisi | Yliopistonkatu 60 A, 33100 Tampere | puh. 050-36 12 853
Sivujen ulkoasu: Seppo Honkanen