Tiedotusta parannettava

Jokaisessa demokratian periaatteita noudattavassa ja osittain vapaaehtoistyöhön nojaavassa organisaatiossa mietitään tietyin väliajoin samaa kysymystä: miten saada jäsenet aktiivisesti mukaan toimintaan. Vaalien alla tuumaillaan, miten jäsenet saataisiin ymmärtämään järjestön organisaatio ja havahtumaan siihen, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa sen toimintaan. Ratkaisu näihin kysymyksiin syntyy kuin itsestään: tiedotusta parannettava!

En ole kolmessa vuodessa saanut selville, miten tiedotusta parannetaan siten, että ylioppilaskunta saa vaaliuurnille vaikkapa puolet jäsenistään. Suomen ylioppilaskuntien liiton tiedottajatapaamisten perusteella voin huojentuneena sanoa, ettei kukaan muukaan sitä ole keksinyt.

Sähköisille viestimille asetetaan paljon odotuksia. Nettisivujen pitäisi parilla hiiren klikkauksella avata hätäisellekin selaajalle ylioppilaskunnan rakenne ja toiminta, uutiset, jaostot ja ainejärjestöt, asiakirjoja, palveluja, yhteystietoja, historiaa ja linkkejä unohtamatta. Tätä on yrittänyt jokainen ylioppilaskunta omalla tavallaan. Sähköisten viestimien viehätys piilee myös siinä, että ne eivät edellytä jäsenistön pariin jalkautumista.

Ajatus tiedotuksesta ratkaisuna ylioppilaskunnan ongelmiin on kieltämättä houkutteleva. Jos ylioppilaskunta lähettää riittävän monta sähköpostia, painaa riittävästi julisteita ja lennäkkeitä, tarjoaa jäsenistölleen riittävän hienot käyttöliittymät ja napit joita painaa, tulee jäsenistä osallistuvia, aktiivisia sekä organisaation rakenteen ja toiminnan sisäistäneitä. Tähän väliin haluaisin viitata tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset kyllä tietävät, mitä heidän tulisi syödä, mutta syövät silti miten sattuu.

Tiedotusta on parannettava, ja sitä kehitetäänkin jatkuvasti. Opiskelijoita ei kuitenkaan voi tiedottaa kuoliaaksi. Jäsenellä on myös oikeus olla kiinnostumatta ylioppilaskunnasta. Monet luottavatkin siihen, että se pyörii omalla painollaan, niinhän kaupunki ja eduskuntakin tekevät. Voi myös miettiä, millaisen panoksen järjestön kehitykseen antaa kepeillä tai lahjuksilla uurnalle ajettu, lähes vastahakoinen äänestäjä.

Kirjoitukseni tarkoitus ei ole lannistaa ylioppilaskuntamme toimijoita, vastasihan huhtikuussa melkein tuhat opiskelijaamme kaupungin strategiakyselyyn. Ehkäpä vielä tulee aika, jolloin ilmaisut osallistu, ole aktiivinen ja vaikuta pääsevät pannalistalta.