Akavan vastine Hyväriselle

Pieta Hyvärinen kirjoitti Aviisissa 3/2013 eroavansa Akavasta. Hyvärinen kirjoitti: "opiskelijana en voi osoittaa jäsenyydelläni tukea keskusjärjestölle, joka <...> ehdottaa opintotukijärjestelmään muutoksia, jotka toteutuessaan vaikeuttaisivat opiskelijoiden toimeentuloa."

Hyvä Pieta!

Kiitos viestistäsi. Olen pahoillani, että eroat ammattiliitostasi opintotukiehdotuksemme vuoksi. Liittosi palveluista on sinulle varmasti vielä paljon hyötyä työelämän pyörteissä. Tervetuloa siis takaisin!

Opintotukilinjauksemme on hyväksytty Akavan työvaliokunnassa ja hallituksessa, ja sillä on vahva akavalaisten liittojen tuki. Linjaus on osa Akavan esittämää uudistuspakettia, jonka tavoitteena on pidentää työuria, vahvistaa Suomen kansantaloutta ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset tulevaisuudessakin. Opintotukea käsittelevää ehdotustamme tulisikin tarkastella osana tätä kokonaisuutta, ei erillisenä toimenpiteenä.

Laadukas koulutus on Akavalle luovuttamaton arvo, mikä on lähtökohtamme opintotuen kehittämisessä. Vaadimme koulutuksen ja opetuksen laadun parantamista korkeakouluissa. Samoin edellytämme, että opiskelijat panostavat merkittävän osan henkistä energiaansa ja aikaansa opintoihin ja oppimiseen opiskeluaikanaan. Korkeakoulutukseen käytetään valtavasti julkisia varoja, ja joka vuosi tuhansia opiskelijoita jää ilman tavoittelemaansa opiskelupaikkaa. Tätä taustaa vasten on kestämätöntä, että esimerkiksi vuonna 2011 ammattikorkeakouluopiskelijoista 43 prosenttia ja yliopisto-opiskelijoista 53 prosenttia suoritti 0-14 opintopistettä. Alle puolet yliopisto-opiskelijoista valmistuu kahdeksassa vuodessa. Useimmilla koulutusaloilla vain 10-30 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista noin puolet valmistuu tavoiteajassa.

Työkokemuksen kerryttäminen ja toimeentulo ovat tärkeimpiä perusteita opiskelijoiden työssäkäynnille. Työnteko on puolestaan keskeisin syy opintojen venymiselle. Opintojen aikaisen toimeentulon turvaamiseen tarvitaan siis lisärahoitusta, joka tässä taloustilanteessa onnistuu vain lainan käyttöä lisäämällä. Akava ei kuitenkaan kannata niin sanottua lainapakkoa, vaan haluaa tukea lainanottoa kannustimilla. Koska vain osa opiskelijoista käyttää opintotukea, ovat opintotuen mahdollisuudet rajalliset. Mielestämme opintotukea tulisi kehittää niin, että opiskelijan kannattaa olla tuen piirissä aina. Lisäksi määräajassa valmistumisesta tulisi palkita.

Aiemmat opintotuen korotukset eivät ole lyhentäneet opintoaikoja, kuten toivottiin. Toisaalta esimerkiksi tutkintouudistuksen mukanaan tuomat takarajat saivat aikaan valtavan valmistumispiikin. Sopiva kepin ja porkkanan yhdistelmä voi siis toisinaan olla hyväksi sekä yksilölle että kansantaloudelle.

Olemme Akavassa hyvin tietoisia työelämän epävarmuuksista ja haasteista. Tilastojen valossa korkeakoulutettujen työllistyminen - ja hyvä työllistyminen - on silti erittäin todennäköistä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste vaihtelee ikäryhmittäin ja on 90 prosenttia tai sen yli.

Opintojen aikaisella työnteolla on tutkitusti myönteinen vaikutus opiskelijan ammatillisen identiteetin kehittymiseen ja koulutusta vastaavaan työn löytymiseen valmistumisen jälkeen. Akavan mielestä korkeakoulujen tulisikin edistää nykyistä enemmän ja suunnitelmallisemmin opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja työelämävalmiuksia. Lisäksi on tärkeää huomata, että koulutusta vastaavan työn saamiseen vaikuttaa lopulta eniten työvoiman kysyntä eli se, onko korkeakoulutetulle työvoimalle kysyntää työmarkkinoilla. Akava haluaa olla mukana tukemassa juuri näiden työpaikkojen syntymistä.

Ystävällisin terveisin
Sture Fjäder
puheenjohtaja, Akava