Vaalitentissä grillattiin ehdokkaat

Tamyn suuri vaalitentti keräsi edustajistovaaleissa ehdolla olevien vaaliliittojen edustajat Päätalon aulaan keskiviikkona 23. lokakuuta.

Sievässä rivissä Päätalon portailla istuvat edustajat vastailevat juontaja, tohtoriopiskelija Maija Mattilan kysymyksiin.

Heti alkuun kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että he ajavat opiskelijan etua, kunnes Vivan Aleksi Karppinen nostaa punaisen lapun. Karppinen haluaa protestoida ajatusta, että olisi olemassa jokin yksi opiskelijoiden etu.

Kukaan ehdokkaista ei ottaisi käyttöön lukukausimaksuja suomalaisille ehdokkaille. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville osa voisi hyväksyä maksut.

"Tämä ei ole opiskelijoiden päätettävissä oleva asia, mutta emme voi olla tarjoamassa koko maailmalle opetusta", toteaa Vapaaboomareiden Topi Ranta.

Sitoutumattomien yhteiskuntatieteilijöiden Ville Rantala huomauttaa, että lukukausimaksukokeilun aikana 2010-2014 esimerkiksi Lappeenrannan yliopistossa maksuista ei ollut yliopistolle taloudellista hyötyä.

Mielipiteet jakaa kysymys siitä, pitääkö ylioppilaskunnan ottaa kantaa asioihin, jotka eivät kosketa opiskelijoita. Sosialidemokraattien Pekka Suhosen mielestä kannanottoja tulee tehdä harkiten.

"Ylioppilaskunnan kannanotot yhteiskunnallisena vaikutuskeinona voivat kärsiä inflaation, jos niitä käytetään liikaa. Esimerkiksi ilmastoasiat ja sukupuolineutraali avioliitto ovat tällasia kohtia."

Luuppi Puolueen Tuomas Himmasen mielestä ylioppilaskunta käyttää turhaan resursseja kannanottoihin, kun niitä voitaisiin käyttää omien opiskelijoiden etujen ajamiseen.

Kaakkois-Tampereen Nihilistiliitto saa aiheesta aasinsillan lempiteemaansa pakkojäsenyyteen. Mikael Muurisen mielestä ylioppilaskunnan ei pitäisi ottaa kantaa mihinkään asiaan, jossa opikselijat eivät ole yksimielisiä, koska opiskelijan on pakko kuulua ylioppilaskuntaan, toisin kuin muihin poliittisiin järjestöihin.

"Ylioppilaskunnalla ei ole mandaattia esiintyä opiskelijoiden asian ajanana."

Vivan Aleksi Karppisen mukaan opiskelijat eivät ole yhteiskunnasta erillinen ryhmä, vaan esimerkiksi työurakeksustelu koskee myös opiskelijoita. Keskeisten Vilhartti Hanhilahti toteaa zeniläisittäin, että kaikki asiat nivoutuvat lopulta opiskelijaelämään.

"Olisi hölmöä olla sanomatta mitään."

Myös Kokoomusopiskelijoiden Sofia Tuomola huomauttaa, että vaikka opiskelijat eivät ole heterogeeninen ryhmä, opiskelijat vaikuttavat monella muullakin tavalla kuin yliopiston piirissä.

Lisää opiskelija-asuntoja Tampereelle rakennuttaisivat kaikki. Juontaja Maija Mattilan kysyttyä, millä rahalla asuntoja tulisi rakentaa, laskeutuu pitkä hiljaisuus.

"Ylipäätään pitäisi rakentaa asuntoja vähätuloisille. Opiskelijat hyötyisivät siinä sivussa rakentamisesta", Vivan Aleksi Karppinen toteaa.

Opintotuen tulorajoja pitäisi Kokoomusopiskelijoiden Tuomolan mielestä korottaa, mutta vain opiskelijoilta, joiden opinnot etenevät suunnitelmallisesti. Vapaaboomareiden Topi Rannan mukaan on luonnollista, että opiskelijat koulutuksen myötä hakeutuvat töihin.

"Siitä ei pidä rangaista. Ahkeruudesta pitää palkita."

Vihreän listan Anni Heinälä kannattaa opintotuen kehittämistä perustulon suuntaan, ja tulorajojen poistaminen tai korottaminen olisi askel oikeaan suuntaan.

"Myös opiskelun mahdollistaminen sairaspäivärahalla parantaisi mielenterveyskuntoutujien asemaa."

Siitä, mitkä ovat Tamyn kolme tärkeintä valiokuntaa tai jaostoa, ja minkä niistä he olisivat valmiita lakkauttamaan, ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä. Suurin osa pitää tärkeimpänä koulutuspoliittista, talous- ja järjestövaliokuntaa. Lakkautustuomion saa herkimmin kehitysyhteistyövaliokunta.

Epäselväksi jäi, ovatko ehdokkaat todella näin yksimielisiä, vai eikö kukaan vain osannut nimetä muita valiokuntia.

Vapaaboomareiden Topi Ranta piti kysymystä ladattuna. Vihreän listan Anni Heinälän mukaan valiokunnat uudistettiin vasta, ja ne hakevat toimintamuotoaan.

"Valiokuntiin ei mene älyttömästi rahaa, ja niissä annetaan opiskelijoille mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskuntaan."

Yleisön joukosta Sanni Pietilä huomauttaa, että kehyvaliokunta on Tamyn suosituin valiokunta aktiivisuudessa ja hakijoiden määrässä mitattuna. Kehy-hanke ja valiokunta eivät suoranaisesti liity toisiinsa.

Samuli Huttunen, teksti & kuva

Äänestyspaikat

Tiistai 5.11.2013

TaY päärakennuksen pääaula klo 10-18

Linnan kiinteistö klo 10-18

Pinnin kiinteistö B-talo klo 10-18

Lääketieteen yksikön kiinteistö, Arvo-rakennus klo 10-16

Virta-kiinteistö klo 10-16

Keskiviikko 6.11.2013

TaY päärakennuksen pääaula klo 10-18

Linnan kiinteistö klo 10-18

Pinnin kiinteistö B-talo

klo 10-18

Lääketieteen yksikön kiinteistö, Arvo-rakennus klo 10-16

Virta-kiinteistö klo 10-16

Etsi osoitteesta http://edustajistovaalit.fi/sinulle sopivin ehdokas ylioppilaskuntien vaalikoneella.

Näin Tamy toimii: Edustajisto päättää suurista linjoista, hallitus toteuttaa

Tamyn muodostavat yhdessä kaikki Tampereen yliopiston opiskelijat. Tamy voi kuitenkin tuntua kaukaiselta organisaatiolta, ja edustajiston ja hallituksen tehtävät saattavat jäädä epäselviksi.

"Ehkä isoin ero on se, että hallitus työskentelee käytännössä koko ajan ja kokoustaa kerran viikossa, kun taas edustajisto kokoustaa keskimäärin kahdeksan kertaa vuodessa", pohtii edustajiston puheenjohtaja Terhi Meriläinen.

Edustajistossa on neljäkymmentä jäsentä ja hallituksessa keskimäärin kahdeksan.

"Edustajisto päättää Tamyn suurista linjoista ja isoista taloudellisista asioista. Edustajisto hyväksyy toimintasuunnitelman, jolla linjataan seuraavan vuoden toimintaa. Esimerkiksi seuraavassa kokouksessa marraskuussa päätämme vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta", Meriläinen kertoo.

Vuoden mittaan edustajisto tekee paljon muita asioita, kuten valitsee hallituksen ja päättää Tamyn jäsenmaksuista.

"Hallitus toteuttaa edustajiston määrittelemiä tavoitteita päivittäisellä työpanoksellaan", selventää hallituksen puheenjohtaja Jari Järvenpää.

Hallitus rekrytoi Tamyn henkilökunnan, vastaa kannanotoista ja lausuu ylioppilaskunnan mielipiteen sekä hoitaa suhteita yliopistoon ja kaupunkiin.

"Periaatteessa hallitus ja sihteerit tekevät kaiken sen, mitä Tamyssa käytännön tasolla tehdään edustajiston päätösten ja valiokuntatoiminnan lisäksi", Järvenpää kertoo.

Tamyn roolia ei ole Järvenpään mukaan helppo tiivistää yhteen lauseeseen, koska Tamy on mukana niin monenlaisessa toiminnassa. Kaikkea toimintaa läpileikkaa opiskelijoiden etujen ajaminen.

"Ilman ylioppilaskuntaa opiskelijoiden asiat, kuten opetuksen laatu, olisi täysin professorien ja opettajien varassa, eikä opiskelijoita käytännössä kuunneltaisi. Tamyn toiminta näkyy, mutta ei aina Tamyn toimintana. Esimerkiksi opiskelijakortti on nimenomaan Tamyn jäsenkortti, jolla on Tamyn välillisesti neuvottelemat edut."

Meriläinen ja Järvenpää ovat yhtä mieltä siitä, että opiskelija voi omalla pienellä panostuksellaan olla tietoinen Tamyn toiminnasta.

"Kannattaa liittyä Tamyn Tapahtuu-sähköpostilistalle, jonne tulee tietoa siitä, mitä ylioppilaskunnassa tapahtuu ja mikä on ajankohtaista. Tamya voi seurata myös Facebookissa. Uusissa tiloissa Yliopistonkadulla kannattaa tulla käymään ja kysymään toiminnasta. Ollaan siis yhteyksissä niinkin päin", toivoo Meriläinen.

Riikka Kämppi

Valiokunnat

Valiokunnat toimivat keskustelun areenoina ja asioiden valmistelussa. Hallitus nimittää valiokuntien jäsenet (4-12 jäsentä/valiokunta) asiantuntemuksen perusteella. Jäsenten lisäksi hallitus nimeää kuhunkin valiokuntaan oman edustajansa. Tapaamiset ovat avoimia kaikille lukuun ottamatta talousvaliokuntaa.