Asunnon mekin ansaitsemme

Kämppä, luukku, asunto, koti. Siellä vietämme suurimman osan vuorokaudesta. Se vie myös suuren osan tuloistamme. Asuminen on kallista, Tampereella ainakin.

Yli kymmenen vuoden taistelun tuloksen opiskelijoiden asumislisän vuokrakatto nousee ensi marraskuun alusta 252 euroon. Suurin mahdollinen asumislisä on 80 prosenttia tästä summasta eli 202 euroa. Myös yleisen asumistuen määrä nousee vähän. Asumistukea saavat opiskelijoista lapsiperheet ja omistusasunnossa asuvat.

Paljonkohan vuokrat ovat nousseet vuodesta 1992 jolloin asumislisä tuli voimaan? Paljon! Oli siis aikakin saada korotus asumislisään. Olkaamme siitä hyvin kiitollisia.

Vuokrakaton nosto oli välttämätöntä, mutta entä jatkossa? Jos säännöllisiä tasokorotuksia ei saada, on asumislisä jo vuoden parin päästä taas jäljessä vuokrien hinnoista. Myös kesäaika aiheuttaa monille opiskelijoille toimeentulo-ongelmia. Kesällä ei saa asumislisää, jollei samalla opiskele vähintään kolmea opintoviikkoa kuukaudessa. Opiskelijat ovat kesällä tuttuja kasvoja sosiaalitoimistossa. Kesälläkin on asuttava ja kaikki eivät saa kesätöitä. Mitä järkeä on siinä, että kesätyötön opiskelija joutuu hakemaan vuokrarahat sosiaalitoimistosta? Toimeentulotukihan on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi etuudeksi poikkeuksellisissa oloissa. Ilmeisesti kesä on opiskelijalle poikkeuksellinen olosuhde.

Asumisessa on kyse muustakin kuin vuokran maksamisesta ja yösijasta. Myös asumisen ja asunnon laadulla on väliä. "On puhtaita molemmat neliöt", lauleskeli Syrjän Martti jo vuonna 1980. Tilanne taitaa olla valitettavan tuttu monelle opiskelijalle. Soluasunto voi olla ihan jees parina ensimmäisenä opiskeluvuotena, mutta vähitellen käytössä olevat kaksi neliötä ja vaihtuvat kämppäkaverit alkavat luultavasti kiristää hermoa.

Jokainen Tampereen vuokra-asuntotarjontaan tutustunut tietää, että markkinat ovat villit. Asunnot ovat monesti huonokuntoisia, kaukana keskustasta ja kiskurihintaisia. Silti vuokralaistarjokkaat lähes tappelevat niistä.

Kiinteistövälittäjäkieli välittyy vuokrailmoituksista. Hyväkuntoinen ikkunallinen asunto lähellä keskustaa tarkoittaa viiden kilometrin päässä keskustasta olevaa kämppää, jonka “keittiöön" mahtuu aa nelosen kokoinen pöytä, kylpyhuoneessa haisee kosteusvaurio ja lattia on lähes puhkikulunut. Ja ai niin, talossa on myös yleellisyyttä: hissi. Siihen tosin mahtuu kerrallaan vain yksi henkilö, ja hissi pysähtyy näppärästi kerrosten väliin.

Paradoksaalista on myös, että perheen kasvaessa tarvitaan enemmän neliöitä, mutta toisaalta juuri silloin perheen kokonaistulot ovat yleensä pienimmillään. Tosin opintotuki on niin pieni, että sitä on minkään muun tuen hankala alittaa.

Eppu Normaali taisi oivaltaa asian ytimen: “Mut on lähiössä yksi hyvä puoli. Täällä alkaa mukavasti oppia rakastamaan sitä tulevaakin koppia." Niinpä.

Anne Uusitalo