Jatko-opiskelijoiden määrä puolitetaan

Ensi vuoden alustaTampereen yliopistoon perustetaan koko yliopiston kattava tutkijakoulu, jonne on tiukka seula. Myös tutkijakoulujen ulkopuoliseen jatko-opiskeluun pääsyn ehtoja kiristetään. Uudistuksella pyritään vähentämään tohtorikoulutettavien määrää. Nykyisellään Tampereen yliopistossa on 1870 jatko-opiskelijaa.

"Jatko-opiskelijoita on puolet liikaa, koska suurin osa heistä ei valmistu koskaan. Määrä ei hyödytä ketään, sillä se tarkoittaa hukkatyötä opiskelijallekin. Meillä on siis vääriä ihmisiä jatko-opiskelijoina, mutta myös vikaa järjestelmässä, koska jatko-opiskelua voi harrastaa", Tampereen yliopiston vararehtori Pertti Haapala sanoo.

Tampereen yliopiston opetusministeriön asettama tohtoritavoite on 110 vuodessa, joka on saatava, ettei rahoitusta karsita. Uuteen tutkijakouluun tullaan ottamaan noin 150 opiskelijaa vuodessa, joista vähintään noin 120 toivotaan valmistuvan kohtuullisessa ajassa.

Tampereen yliopistossa on nykyisin 12 opetusministeriön rahoittamaa tutkijakoulua, joissa on 125 tutkijakoulupaikkaa. Nykyiset tutkijakoulut jatkavat, mutta niiden päälle rakennetaan uusi katto-organisaatio, joka kattaa koko yliopiston jatko-opinnot. Samalla myös Akatemian rahoittamat tutkijakoulut muuttuvat ensi vuoden alusta eri yliopistojen koordinoimiksi tohtoriohjelmiksi. Käytännössä jatko-opetusta annetaan edelleen pääasiassa opetusyksiköissä eli siis jatkossa schooleissa, paitsi yleisopintojen opetusta annetaan yhteisesti.

"Meillä on nyt noin 50 pääainetta, eli periaatteessa noin 50 tohtoriohjelmaa, sillä kaikissa on jatko-opiskelumahdollisuus. Näistä tehdään yhdistämällä jatkossa noin 20 tohtoriohjelmaa. Jos aloja häviää tai kuihtuu pois, niin tohtorikoulutuskin loppuu, mutta ainakin aluksi kaikki jatkavat", Haapala sanoo.

Haapala kertoo, että kohtuullisessa ajassa valmistuvista jatko-opiskelijoista lähes kaikki ovat tehneet väitöstä täysipäiväisesti eli palkallisina.

"Yliopiston maksamien apurahojen määrää lisätään, jotta parhaat voivat opiskella täysipäiväisesti."

Opetusministeriö suosittelee, että tohtorinkoulutus tehtäisiin mahdollisimman isoissa yksiköissä.

"Kannustamme opiskelijoita vaihtamaan yliopistoa. Jos esimerkiksi opiskelisi latinaa, kannattaisi väitellä Helsingissä. Me voimme sitten keskittyä niihin aloihin, joissa meillä on resursseja."

Hertta-Mari Kaukonen, teksti

Eläkeläisen väitösapuraha ihmetyttää

Tampereen yliopiston tukisäätiö myönsi tälle vuodelle 6000 euron tutkimusstipendin väitöskirjaa tekevälle yli 70-vuotiaalle eläkeläiselle, mikä kuohuttaa tiedostusopin laitoksen käytävillä ja tasa-arvotoimikunnassa.

"Harrastustoimintana tehtävä väitöskirja ei hyödytä yliopistoa tulevaisuudessa mitenkään. Samaan aikaan työikäiset ihmiset yrittävät elättää itsensä tutkimuksella", nimettömänä pysyttelevä tutkija sanoo.

Tukisäätiössä ei tiedetty stipendiä myönnettäessä hakijan ikää eikä sitä, että hän saa eläkettä.

"Ihmettelen tapahtunutta suuresti! Omasta mielestäni väitösapurahoja ei pitäisi myöntää eläkeläisille, eikä se ole yliopiston politiikan mukaista. Lain mukaan ikä ei saa olla päätöksen perustelu, koska se olisi syrjintää, mutta tässä on tapahtunut yksinkertaisesti virhe, aito tietokatkos", päätöksestä vastuussa oleva vararehtori Pertti Haapala sanoo.

Tukisäätiön säännöt estävät sen, että hakijalla olisi samaan aikaan ansiotuloja, sillä apurahat ja stipendit on tarkoitettu elannoksi. Lisäksi opintotuen ja työttömyystuen saamisesta pitää kertoa säätiölle. Sen sijaan säätiön ohjeissa ei mainita mitään eläkkeen ja stipendin yhdistämisestä.

"Minulla ei ole ainakaan tullut edes mieleen, että eläkeläinen hakee stipendiä, joten en usko tämän olevan yleistä. Jatko-opiskelun rahoitusta ollaan uudistamassa, joten tällaisia ongelmia ei tule enää jatkossa eteen", stipendien myöntämistä valmistellut kehittämispäällikkö Jarmo Wahlfors sanoo.